Palvelut

Avioehtosopimus

MINUN, SINUN VAI MEIDÄN

Kirjoitus soveltuu avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen aikoville sekä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa jo oleville. Kirjoitus ei ole koko totuus asiasta vaan siinä käsitellään pääpiirteet aviovarallisuusjärjestelmästämme.

Mikä on Maijan omaisuutta, mikä on Matin omaisuutta ja onko yhteistä omaisuutta avioliiton aikana?

Maijan omaisuutta on se, mitä hän on omistanut ennen avioliiton solmimista tai saa avioliiton aikana. Matin kohdalla asia on samoin.

Yhteistä omaisuutta ei ole. Maijan ja Matin omistaessa asuntonsa osakkeet puoliksi kumpikin, Maijan omaisuutta on puolet osakkeista ja Matin vastaavasti puolet. Samoin on asianlaita minkä tahansa ”yhteisesti” omistetun omaisuuserän osalta, kumpikin omistaa itse osuutensa omaisuudesta.

Esineen tai asian omistaminen on viime kädessä todistelukysymys eli hänen, joka väittää omistavansa jotain, on näytettävä väitteensä toteen. Pääsääntö on nimiperiaate: omaisuus on sen, jonka nimissä se on. Todisteeksi käy kauppakirja, kuitti tms. Nimiperiaatteesta voidaan poiketa todistelun avulla. Hieman yksinkertaistaen ; esimerkiksi asunto on ostettu Matin nimiin, mutta Maija on maksanut siitä puolet ja Maijalla on esittää tästä kuitit.

Omaisuuden ja vuokra tms. käyttöoikeuden luovutusrajoitukset eli vallintasäännökset

Avioliitto on kahden henkilön yhteenliittymä yhteisiä tarkoituksia varten. Tällaisen yhteenliittymän osapuolten jokapäiväinen elämä ja tulevaisuus on riippuvainen kummankin osakkaan kyvystä olla yhteistoiminnassa. Lainsäädännössä tunnustetaan tämän yhteistoiminnan tarpeellisuus. Puolisoiden vapautta päättää yksin oman omaisuutensa käytössä on rajoitettu. Puhutaan omaisuuden vallinnanrajoituksista.

Vallintarajoituksia on asetettu lähinnä omaisuuden käyttötarkoituksesta johtuen. Tiettyjen omaisuuserien luovuttamis- ja siirto-oikeutta on rajoitettu avioliiton aikana. Tällöin ei toimeen saa ryhtyä ilman aviopuolison suostumusta.

Maija tai Matti ei saa ilman toisen suostumusta myydä, vaihtaa, lahjoittaa, vuokrata tms. omaisuuttaan tai oikeuttaan:

  1. joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina, esim. asunto-osaketta, omakotitaloa, vuokra-asuntoa olipa vuokrasopimus tehty kummankin tai vain toisen nimissä.

  2. yhteisesti käytettävää asuntoirtaimistoa

  3. toisen puolison käyttämiä tarpeellisia työvälineitä

  4. toisen puolison tai lasten henkilökohtaisessa käytössä olevaa irtainta omaisuutta eli pääsääntöisesti esineitä. Irtaimen omaisuuden käsite on hieman laajempi kuin esineen käsite.

Mitä Maija voi sitten tehdä, ellei Matti suostu sanottuihin toimiin

Riippuen omaisuuden tai oikeuden lajista ja laadusta Maija voi saada aikomaansa toimeen luvan tuomioistuimelta. Mikäli tilanne on sellainen, että Matin suostumuksen saaminen Matin poissaolon tai muun tähän verrattavan esteen vuoksi aiheuttaisi Maijalle kohtuutonta haittaa ja viivytystä, Maija saa ryhtyä toimeensa ilman Matin suostumusta. Tämä viimeksi mainittu ei tarkoita sitä, että Matin ollessa kioskilla käymässä Maija päättää myydä Matin omistaman sohvakaluston Matin tietämättä.

Mitä Matti sitten voi tehdä Maijan tekemän yksipuolisen toimen johdosta

Ellei asia muuten selviä, Matti voi vaatia tuomioistuimessa Maijan luovuttaman esineen palautusta esineen saajalta.

Mitä saa tehdä omaisuudellaan avioliiton aikana

Muuta omaisuutta vallintarajoitukset eivät koske. Maija voi myydä omistamansa kesämökin, muun kuin yhteisenä kotina käytetyn asunto-osakkeensa jne. Matin edes tietämättä asiasta.

Eri asia on, että yksipuolisilla toimilla ei juuri yhtenäisyyttä perheyhteisössä rakenneta.

Mitä avio-oikeus tarkoittaa

Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä oikeus tulee pääsääntöisesti esille kahdessa tilanteessa, eli kun kuollaan tai jos erotaan. Avio-oikeus toteutetaan ositukseksi kutsutussa toimituksessa joko sopimalla asia tai sitten tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta.

Määritelmän mukaisesti avio-oikeus tarkoittaa kummankin puolison oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketun netto-omaisuuden säästöstä. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä varoista velat. Osituslaskelmassa lasketaan kummankin puolison netto-omaisuuden määrät yhteen ja kummallakin on oikeus saada avio-osanaan puolet tästä yhteenlasketusta netosta. Se puolisoista, jolla on enemmän nettovarallisuutta, luovuttaa vähemmän omistavalle puolisolle niin paljon, että puntit ovat tasan; puhutaan tasingon maksamisesta.

Esimerkkilaskelma osituksesta.

Maija ja Matti omistavat asunto-osakkeen puoliksi kumpikin, arvo yhteensä 200.000€. Maija omistaa perimänsä kesämökin, arvo 100.000€. Asuntolainaa, josta Maija ja Matti ovat kumpikin sitoutuneet vastaamaan, on jäljellä 100.000€.

Maijalla on luottokorttilaskuja 250€ ja Matilla 500€.

Luetteloidaan ja lasketaan erikseen kummankin puolison varat ja velat.


Maija Matti
½ asunto-osake + 100.000 + 100.000
kesämökki + 100.000
½ asuntolainasta - 50.000 - 50.000
luottokorttivelka - 250 - 500
Säästö 149.750 49.500

Lasketaan yhteen säästöt 149.750+49.500 = 199.250 ja jaetaan tämä kahtia, avio-osa on kummallakin 99.625. Tämä avio-osa toteutetaan niin, että Maija luovuttaa tasinkona sen, mitä Matin avio-osasta puuttuu, eli 99.625-49.500 = 50.125. Tämän jälkeen puntit ovat tasan, kun kummallakin on netto-omaisuutta saman verran eli 99.625.

Avioehto

Avioehdolla säädellään avio-oikeutta. Maija ja Matti voivat sopia siitä, ettei heillä ole avio-oikeutta lainkaan toistensa omaisuuteen tai tiettyyn toisensa omaisuuteen. Maija ja Matti voivat sopia, ettei heillä ole avio-oikeutta toisen perintönä, lahjana, tms. vastikkeettomalla saannolla saamaan omaisuuteen. Maija ja Matti voivat sopia myös siten, että Matilla ei avio-oikeutta Maijan omaisuuteen tai toisinpäin, jolloin puhutaan yksipuolisesta avioehdosta.

Avioehdon voi sopia myös pelkästään kuoleman varalta. Matti ja Maija sopivat, että heillä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mikäli he eroavat ja, että heillä on avio-oikeus, mikäli avioliitto päättyy toisen kuolemaan.

Sopia voidaan myös edellisissä kappaleissa olevien vaihtoehtojen yhdistelmästä siten, että avio-oikeutta ei ole toisen perintönä saamaan omaisuuteen avioliiton päättyessä muuten kuin kuoleman johdosta.

Mikäli puolisoiden sopima avioehto osoittautuu kohtuuttomaksi, sitä voidaan sovitella.

Edellä oleva esimerkki osituslaskelmasta muuttuu siinä tapauksessa, että Maijalla ja Matilla on avioehtosopimus, esim. sellainen, ettei puolisoilla ole avio-oikeutta toistensa perintönä saamaan omaisuuteen. Tällöin Maijan varoihin ei lasketa kesämökin arvoa.

½ asunto-osake + 100.000 + 100.000
½ asuntolainasta - 50.000 - 50.000
luottokorttivelka - 250 - 500
Säästö 49.750 49.500

Avio-osa on kummallakin (49.750+49.500: 2) 49.625 ja Maija on maksava tasinkoa Matille (49.625-49.500) 125. Maija perintönä saama kesämökki jää hänelle eikä sitä oteta laskelmassa huomioon.

Omaisuuden arvot määritetään jakohetken arvoihin.

Avio-oikeudesta vapaus koskee myös ns. sijaan tulevaa omaisuutta. Maija on myynyt avio-oikeudesta vapaan kesämökkinsä ja hankkinut varoilla esim. yksiön. Tämä yksiö Maijan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Riitaisessa tilanteessa Maijan on pystyttävä näyttämään toteen se, että hän on hankkinut yksiönsä avio-oikeudesta vapailla - so. mökin myynnistä saaduilla - varoilla.

Avioehtosopimus voidaan ulottaa myös omaisuuden tuottoa koskevaksi ja näin yleensä tehdäänkin.

Avioehtosopimuksen tekeminen

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja puolisoiden allekirjoitettava. Tarvitaan myös kaksi todistajaa.

Avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraatissa.

Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa vain uudella, rekisteröidyllä avioehtosopimuksella.

Avioehtosopimuksen tekeminen ja tekemisen esteet käytännössä

Pitkäaikainen käytännön kokemukseni perhe- ja perintöasioiden hoidosta on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että puolisoiden on syytä käyttää asiantuntijaa avioehtosopimusta laadittaessa tai sitä muutettaessa.

Osapuolten on oltava selvillä tavoitteista, eri toteutusvaihtoehdoista, asian perintö- ja verovaikutuksista, ja kaikki tämä edellyttää asioiden huolellista läpikäyntiä.

Asian kaikinpuolinen selvittely vaatii tietoja, taitoja ja neuvottelua. Pelkkä sopimuksen mallikirjasta kopioiminen ei tuota parasta tulosta.

Käytännössä olen havainnut väärää häveliäisyyttä osapuolten kesken näissä asioissa. Koetaan vaikeaksi keskustella avioehdosta ja sen tarpeellisuudesta, asia on liian arkinen. Katsotaan jotensakin siten, että olemme rakastuneita, emme eroa, kuolema on kaukainen vaihtoehto, ei rakkauteen kuulu tällainen rahaa ja omaisuutta koskeva asia.

Sinällään ei avioehto ole osoitus rakkauden paljoudesta tai vähäisyydestä, vaan se on raha-asia, joka on hoidettava siten kuin raha-asioita yleensäkin on hoidettava. Keskustelu näistä asioista ei saisi jäädä käymättä väärästä häveliäisyydestä tai tietojen puutteesta johtuen. Selvyys asioissa on omiaan vähentämään sisäisiä ristiriitoja, joita avioliiton aikana saattaa ilmaantua.

Asiantuntija-apua on saatavissa ja käyttäkää asiantuntijaa. Kysykää myös mitä asian hoito kokonaisuudessaan maksaa. Asian hoitoon täytyy sisältyä neuvottelu, eri vaihtoehtojen läpikäynti, perintö ja verovaikutukset, avioehtosopimuksen laatiminen sopijapuolten tavoitteiden mukaisesti, kirjeenvaihto ja maistraatin perimä rekisteröintimaksu.

Mitä maksaa

Meillä avioehtosopimuksen laatiminen ja siihen liittyvät toimet ovat kiinteähintainen toimitus. Hinta löytyy Laskutusperusteistamme.


Lahja ja verosuunnittelu

Lahja

Verotus

Lahjaverotaulukko

Tarvittavat tiedot

Kustakin lahjoittajasta ja lahjansaajasta seuraavat tiedot

Lahjoittaja

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti (työssäoloaikainen)


Puhelin


Lahjansaaja

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti

(työssäoloaikainen)


Puhelin


Lahjanantajan ja lahjansaajan sukuasema, esim äiti, isä, lapsi, lapsenlapsi tms

Lahja

Yksilöintitiedot

  • asunto-osake, asunto-osakeyhtiön nimi, kotipaikka, lahjoittavien asunto-osakkeiden numerot, huoneiston numero, jonka hallintaan em. osakkeet oikeuttavat ja huoneiston osoite

  • kiinteistö, kiinteistörekisteritunnus, kiinteistön pinta-ala, rakennukset ja niiden pinta-alat, jäljennös viimeisimmästä kiinteistöveropäätöksestä, onko kysymyksessä kesämökki, muu kiinteistö

  • muut arvopaperit, osakkeiden lukumäärä, yhtiön, jonka osakkeista on kysymys, nimi

  • muu omaisuus, kuvaus omaisuudesta/ oikeudesta johonkin, mitä, missä, paljonko

Toimet

Verotuksen ja siihen vaikuttavat seikat selvitämme neuvottelussa kanssanne. Lahjoitus edellyttää myös lahjansaajan suostumusta ja ennen suostumusta on hyvä olla tietoinen veroseuraamuksista.

Toisen kerran tapaamme, kun allekirjoitetaan lahjakirja.

Lahjoituksen tultua tehdyksi me teemme lahjaveroilmoituksen, tarvittavat siirtomerkinnät osakekirjaan, haemme lahjoitetulle kiinteistölle lainhuudon.

Tämä kahden tapaamiskerran systeemi on käytännön sanelema. On tietysti mahdollista hoitaa koko asia yhdelläkin tapaamisella edellyttäen, että lahjoittaja ja lahjansaaja ovat paikalla ja kaikki tarvittavat tiedot ovat käsillä.

Esimerkki verotus, lahjoitus

Lahjoittajat äiti ja isä, kumpikin noin 60 vuotta, lahja on äidin ja isän omistama kesämökki, arvo 150.000,00. Äidillä ja isällä on muutakin omaisuutta kuten asunto-osake, säästöjä, yhteensä 250.000,00 arvosta. Äidillä ja isällä poika A, 35 vuotta, pojalla tytär B. Lahjoittajien mökin käyttö halutaan turvata ja toiveena olisi kesämökin säilyminen ns. sukumökkinä.

Lahjoitetaan mökki A:lle ja lahjoittajat pidättävät hallintaoikeuden lahjaan

lahjan arvo 150.000,00

./. hallintaoikeuden arvo (9x3%) 40.500,00

lahjan verotusarvo 109.500,00

A:n lahjaveron määrä on 10.870,00

Vertailu perintöverotus

Ensiksi kuolleen vanhemman jälkeen A:n perintövero

  • olisi lahjoituksen tapahduttua sanotusti, 13.000,00

  • jos lahjoitusta ei olisi tehty, 27.750,00

Sukumökkitoive kantaa oletettavasti vanhempien elinajan, sillä A ei voi myydä mökkiä tehoisasti ilman heidän suostumustaan . Jos mökki lahjoitettaisiin B:lle ja hallintaoikeus lahjoittajille ja A:lle lahjaverotus olisi seuraava

lahjan arvo 150.000,00

./.hallintaoikeuden arvo( 12x3%) 54.000,00

lahjan verotusarvo 96.000,00

B:n lahjaveron määrä on 8.560,00

A:n perintöverotus kuten edellä lahjoituksen tapahduttua eli 13.000,00

ja sukumökkitoive kantaa olettavasti vanhempien ja A:n elinajan, sillä B ei voi myydä mökkiä tehoisasti ilman vanhempien ja A:n suostumusta.

Tappion siirtäminen

Mikäli lahjansaaja myy lahjana saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi, käytetään luovutusvoittoverotuksessa hankintahintana lahjoittajan hankimenoa.

Esimerkki

A hankkinut osakkeet 10 kpl hintaan a´10,00 ja osakkeiden arvo laskenut a`1,00. A lahjoittaa osakkeet 10 kpl B:lle ja lahjaverotusarvo on käypä arvo eli 1,00/ osake eli B maksaa lahjaveron 10 x1,00 = 10,00 määrästä.

B myy ennen kuin vuosi on kulunut lahjoituksesta osakkeet 10 kpl hintaan 10 x 1,00. Luovutusvoittoverolaskelma:

saatu kauppahinta 10,00

./. hankintahinta ( 10 x 10,00) 100,00

Tappio 90,00

Mikäli B:llä on luovutusvoittoja voi hän käyttää hyväkseen tämä tappion.


Edunvalvontavaltuutus

"Hoitotestamentti"

Yleistä

Edunvalvontavaltuutus on käyttökelpoinen keino päättää etukäteen omista asioistaan ja antaa määräyksiä omasta hoidosta ja omaisuuden hoidosta. Se on myös tehoisa tapa varmistaa, että luottohenkilö on hoitamassa sanottuja asioista yksilöllisesti. Käytännön asioiden hoito helpottuu ja nopeutuu merkittävästi verrattuna siihen tilanteeseen, että maistraatti joutuisi määräämään edunvalvojan. Monesti edunvalvojaksi määrätään yleinen edunvalvoja, ns. virkaholhooja, mutta hänen resurssinsa ovat rajalliset keskittyä yksittäiseen päämieheen ja hänen asioihinsa.

Voi valtuuttaa toisen henkilön – edunvalvontavaltuutettu- toimimaan puolestaan. Valtakirja on laadittava kirjallisesti ja sen todistajina on oltava kaksi esteetöntä henkilöä.

Valtuutus tulee voimaan, kun on itse tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan esim. heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

Edunvalvontavaltuutetuksi on syytä nimetä henkilö, johon luottaa. Tarvitaan myös varavaltuutettu.

Valtakirjassa määritetään edunvalvontavaltuutetun tehtävät ja oikeudet sekä valtuuttajan taloudellisissa asioissa että henkilöä koskevissa asioissa. Nämä henkilöä koskevat asiat ovat sitä ”hoitotestamentti” osuutta.

Tarvittavat tiedot valtuutetusta ja varavaltuutetusta

Valtuutettu

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti (työssäoloaikainen)


Puhelin ja sähköpostiosoite


Varavaltuutettu

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti

(työssäoloaikainen)


Puhelin ja

sähköpostiosoite


Valtuutuksen sisältö

Jäljempänä lueteltu esimerkin muodossa seikkoja, joita tulee harkita

Taloudellisissa asioissani:

Etujeni valvonta

  1. pankkitilit, käyttö, nosto, tallettaminen, tilin lopetus

  2. rahastot, osto, myynti, uudelleensijoitus, lopetus

  3. arvopaperit, osto, myynti, uudelleensijoitus, tilin lopetus

  4. taloyhtiöt, edustaminen taloyhtiön hallinnassa

  5. vakuutusyhtiöt, kaikki vakuutussopimuksiin, niiden solmimiseen, niiden käyttöön ja lopettamiseen liittyvät asiat

  6. vesi- ja verkko-osuuskunnat, kaikki asiaan liittyvät toimet

  7. vuokra-asuntojen vuokraus, vuokrien korotus

  8. metsähoito, puukaupat

  9. kaikki muut tahot, jossa se on tarpeellista

  10. yleensäkin kaikissa taloudellisissa asioissani

Henkilöäni koskevat asioissa:

Valtuutettu on oikeutettu päättämään sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa - esim. hoito, hoitopaikka-, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä

  1. Valtuutettu ei saa antaa puolestani suostumusta keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitävien hoitomuotojen käyttämiseen/ käytön jatkamiseen, jollei ole selkeitä perusteita uskoa, että tilani korjautuu.

  2. Vaikeiden oireiden poistamiseksi tai lievittämiseksi voidaan kuitenkin edellä mainittuja keinojakin tilapäisesti käyttää. Erityisesti tähdennän sitä, että kaikki on tehtävä kipujeni lieventämiseksi ja poistamiseksi.

  3. hoitoni järjestämisestä voi määrätä esim. että

    • Hoitoni on järjestettävä yksityishuoneessa joko julkisessa tai yksityisessä sairaalassa tai vastaava hoitolaitoksessa ja kuitenkin aina siten, että minulla on yksityishuone.

Mitä maksaa

Meillä on aikaveloitus tässä. Siis mitä vähemmän aikaa kuluu sitä halvempi on valtuutuksen laadinta. Eli edellä mainitut tiedot valtuutetusta ja varavaltuutetusta on syytä hankkia ennen kuin tulee neuvottelemaan valtuutuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä. Samat tiedot tarvitaan valtuuttajasta. Puolisot voivat valtuuttaa toisensa ja tällöin tarvitaan tiedot heistä ja varavaltuutetusta.

Tiedot voi toimittaa meille jo etukäteen kirjeitse tai sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Valtakirjan em. kohdista 1-13 voi kirjeessä/ sähköpostissa mainita ne numerot, joiden sisällön haluaa valtakirjaansa.

Kun olemme saaneet em. tiedot valtuutetusta , sovimme tapaamisajan kanssanne. Tapaamisessamme käymme asian läpi ja laadimme tarvittavan valtakirjan kahtena kappaleena. Neuvotteluun tulisi varata aikaa noin tunti. Veloitettava kokonaisaika olisi siis yhteensä 1-1,5 tuntia.


Testamentti ja perintösuunnittelu

Talonsa toimittaminen

HUOLEHDI LÄHEISISTÄSI. AMMATTITAITOISESTI.

Testamentti on oleellinen osa perintösuunnittelua eli talonsa toimittamista.

Tähän tarvitaan ainakin seuraavaa:

SUUNNITELMALLISUUS, VARMUUS, TURVALLISUUS.

Testamentin teossa otettava huomioon

Tämä on kertomus siitä, millaisia seikkoja pohditaan testamenttia tehdessä täällä meillä. Teemme aina muistion asiasta ja käymme sen yhdessä läpi (Muistio testamentin laatimisesta).

Esitys ei ole tyhjentävä eikä täydellinen selvitys. Pikemminkin hajahuomioita seikoista, joihin perintösuunnittelussa, jonka yksi osa testamentti on, tulee kiinnittää huomiota. Testamentti on perintösuunnittelun kulmakivi. Testamentin laadinnan yhteydessä käydään läpi myös muita perintösuunnittelun välineitä, kuten esim. lahjoitukset, talletusvakuututtaminen ym.

Käytännössä testamentilla on saatavissa aikaan halutun kaltainen lopputulos. Meidän oikeusjärjestyksemme on asiassa varsin joustava. Oikeastaan voi, hieman karrikoiden, sanoa, että vain mielikuvitus on rajana testamentin sisältöä määritettäessä. Perintö- ja lahja- sekä luovutusvoittoverotus ovat aina läsnä olevia ja huomioonotettavia seikkoja asioita suunnitelmallisesti ratkottaessa. Verotusmääräykset tulee ottaa huomioon niin eläessä tehtävissä toimissa - testamentti, lahjoitus, talletusvakuutus tms. - kuin kuoleman jälkeenkin tehtävissä toimissa - perunkirjoitus, ositus, perinnönjako.

Lyhyemmän version testamentin teosta ja muusta perintösuunnittelusta ja toimien vaikutuksesta asianosaisiin voi lukea jäljempänä olevasta kohdista 5. PERINTÖ JA LAHJAVEROTUS ja 6. TESTAMENTIN TEKO PROSESSINA, jossa asiaa tarkastellaan esimerkin avulla.

  1. TAVOITTEET:

esim. 1. lesken etu, 2. perillisten edut, 3. verotuksen minimointi.

Tämä on testamentin tekijän päähuoli testamenttia tehtäessä. Tulee miettiä selkokielellä, mitä haluaa. Juridiikka kannattaa jättää juristin huoleksi.

Esimerkin tavoitteisiin 1. lesken etu, 2. perillisten edut, 3. perintöverotuksen minimoiminen päästään täysimääräisesti huolellisesti laaditun testamentin avulla. Testamentilla saadaan turvattua niin leski kuin perillisetkin ja minimoitua perintöverot.

Tehdyn testamentin mukanaan tuomana erityishyötynä voi nähdä myös sen seikan, että testamentissaan tekijä asettaa sitovan säännöstön ja tämä lisää jälkeen elävien sovinnollisuutta asian tiimoilta. Perimiseen liittyvät asiat ovat herkkiä, ja niissä tunteet nousevat helposti pintaan, ja välillä saattaa itse pääasia unohtua. Riiteleminen käräjäoikeudessa on paitsi kallista myös aikaa vievää ja välejä syövää touhua.

Oikeudessa riitelemisen merkityksestä seuraava esimerkki, jonka Jean Anthelme Brillat-Savarin (1755-1826) toteaa teoksessaan Maun fysiologia mm. seuraavaa:

”että kuumetauti on huomattavasti oikeusjuttua vaarattomampi ilmiö. Oikeusjuttu näet pakottaa ihmisen juoksemaan ympäriinsä, odottamaan, valehtelemaan, sättimään vastapuolta, viettämään lukemattomia unettomia öitä ja ilottomia rahattomia päiviä sekä loppujen lopuksi aiheuttaa vajavan sairauden ja väkivaltaisen kuoleman, uskokaa tai älkää.”

Brillat-Savarin oli myös lakimies, Pariisissa korkeimman oikeuden neuvos.

Tekemällä kunnollisen testamentin, välttää riitelyn oikeudessa. Eihän tämäkään 100 %:sti varmaa ole, sillä oikeusjärjestykseemme kuuluu oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kunnollisen testamentin tilanteessa asia vain ei muuksi käräjöimällä muutu ja oikeudenkäynti käydään riitelijän kustannuksella. Käytännössä asiakkaillamme näitä oikeusriitoja ei ole esiintynyt, vaan asiat on hoidettu testamentissa määrätyllä tavalla täällä toimistossa.

2. KUKA VOI TEHDÄ TESTAMENTIN

Pääsääntö: täysi-ikäinen henkilö

3. MISTÄ, KENELLE JA MITEN

Omasta omaisuudestaan.

Testamentata voi omistamaansa eli omaa omaisuuttaan.

Asiassa on otettava huomioon aviopuolisoiden ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävien osalta avio-oikeuden vaikutus.

esim:


Puoliso A Puoliso B
netto-omaisuus 100 60

A kuolee ensin. Avio-oikeus tarkoitta sitä, että B saa avio-oikeutensa nojalla avio-osansa, joka on tässä tapauksessa 80. Tämä toteutetaan osituksessa siten, että A:n kuolinpesä maksaa leski B:lle tasinkoa 20. Tämä tasinkosaanto on B:lle veroton. A:n jäämistö on 80 (= omistettu 100 ./. tasinkona maksettu 20) ja tästä A voi määrätä testamentillaan. Avio-oikeus toteutetaan siis ennen perinnönjakoa.

Jos A:lla ei jäänyt rintaperillisiä, so. lapsia tai näiden jälkeläisiä, B perii A:n ja perinnön määrä on 80. Perinnöstään B maksaa perintöveron. Yleensä lesken suojaaminen ei edellytä sanotunkaltaista verollista perintösaantoa, vaan asia on testamentilla järjestettävissä verottomasti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että puolison verollinen periminen ei ole kovin suunnitelmallista ja ettei -omaisuuden hajaantumisriski huomioon ottaen- ainakaan köyhää kannata periä. Esimerkkinä tästä seuraava:


Puoliso A Puoliso B
omaisuus 1 99

A kuolee, B perii A:n ja B:n kuoltua omaisuus jaetaan kahtia; toisen puolen – eli 50 yksikköä- saavat A:n perilliset ja toisen puolen – eli 50 yksikköä- B:n perilliset.

Lakimääräinen perimysjärjestys määrää sen kuka perii, ellei testamenttia. Lakimääräinen perimysjärjestys on yksinkertaistettuna seuraava:

Perilliset on jaettu kolmeen luokkaan, puhutaan parenteeleista. Kunkin parenteelin sisällä läheisempi syrjäyttää etäisemmän.

Esimerkkitapauksessa A:n perillisiä ovat:

I parenteeli

lapsi, lapsenlapsi eli rintaperilliset ja jos näitä ei ole niin A:n puoliso

Ellei heitä ole, niin A:n perivät

II parenteeli

A:n isä ja äiti ja ellei häntä tai heitä ole A:n sisaret ja veljet tai veljeä ole veljen lapsi.

Ellei heitä ole, niin A:n perivät

III parenteeli

hänen isovanhempansa tai ellei heitä tai häntä ole A:n perivät hänen setänsä, tätinsä ja enonsa.

Ellei A:lla ole sanottuja sukulaisia lainkaan, A:n perii valtio. Huom. serkut eivät peri.

Perimysjärjestyksessä on määräyksiä myös veli- ja sisarpuolten oikeuksista, esimerkissä ei ole veli- tai sisarpuolia.

Perimysjärjestys on varsin kaavamainen, mikä saattaa aiheuttaa ei-toivottuja seuraamuksia. Perimysjärjestyksestä voidaan poiketa testamentilla ja testamenttiin voidaan ottaa myös määräyksiä, jotka estävät ei-toivottujen seuraamuksien, kuten perinnön joutuminen

ei-halutulle taholle, esim. ent. puolison sukulaisille. Testamentilla perijäksi voidaan saattaa kuka tai mikä tahansa.

Arvomääräisen järjestelmän korostuminen

Perintökaaren muutos vuonna 2004 korostaa arvomääräistä järjestelmää. Muutos mahdollistaa aiempaa paremmin jaettavan omaisuuden kohdentamisen.

Saajia voidaan kohdella esim. arvomääräisesti tasapuolisesti, vaikka he saavatkin eriarvoisia omaisuuseriä. Esimerkiksi:

A:lla ja B:llä on lapset C ja D. A ja B omistavat talon, arvo 200 ja kesämökin, arvo 100. Lapsista C pitää talosta ja D kesämökistä. Testamentilla voidaan määrätä, että kumpikin lapsista saa haluamansa, C talon ja D kesämökin. Jos halutaan, että perillisiä kohdellaan arvomääräisesti tasapuolisesti, voidaan testamenttiin ottaa tätä koskevat määräykset, jotka käytännössä johtavat siihen, että kumpikin lapsista saa arvoltaan perintöä 150. Järjestely ei aiheuta ylimääräisiä veroseuraamuksia kummallekaan lapsista.

Testamentti on yksipuolinen tekijänsä harkinnan mukainen määräys, joten lasten pitämisellä jostain omaisuuserästä ei oikeastaan ole merkitystä esimerkin tilanteessa. Testamentin tekijät voivat määrätä halutessaan koko omaisuutensa vaikkapa lapselle C ja arvomääräistä tasoitusta koskevalla määräyksellä kohdella lapsia tasapuolisesti. Arvomääräinen tasapuolisuuskin on testamentin tekijöiden harkittavissa. Lähtökohtaisesti testamentin saaja ei siis määritä sitä, mitä testamentin tekijä testamentissaan määrää.

Tekijän elämäntilanne: vakiintuneet olot, muutoksia odotettavissa, avoliitto (avopuoliso ei ole perillinen, eikä häntä ilman testamenttia suojata lainkaan) vai yksinään elävä

Testamentin saajan turvan tarve: millaisia oikeuksia saajalle annetaan; omistus-, hallinta- vai käyttöoikeus tms., lesken suoja. Annetun oikeuden sisältö määräytyy antajan tarkoittaman mukaisesti, so. näyttökysymys. Käytännössä asia hoidetaan meillä siten, että jokaisen testamentin laadinnan yhteydessä asiasta laaditaan muistio.

4. MUUTA HUOMIOON OTETTAVAA

Yksityisomaisuudeksi jättäminen

Testamenttiin otetaan määräys, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta, eli asetetaan avioehto. Tällainen määräys otetaan nykyään lähes kaikkiin testamentteihin. Testamentin tekijä haluaa varmistua siitä, että häneltä jäävä omaisuus pysyy saajalla tämän siviilisäädyn muutoksissa. Omien lasten osalta tämä tarkoitta sitä, että miniät tai vävyt eivät saa avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.

Mikäli perintösuunnittelu välineistössä käyttää talletusvakuutusta, on syytä sisällyttää sanottu määräys edunsaajien osalta vakuutuspapereihin ja varmistautua siitä, että asiakirjassa on kaksi todistajaa. Tässä todistelussa on ilmennyt puutteita vakuutusyhtiöiden käytännössä.

Lakiosavaateilta suojautuminen, kun rintaperillisiä

Rintaperillisellä –so. lapsi, lapsenlapsi jne.- on oikeus lakiosaan. Lakiosan määrä on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosasta.

Esimerkki.


Puoliso A Puoliso B
omaisuus 100 100
lapsi C
C:n lakiosa 50 (100:2)

Lakiosaoikeutta ei voi kieltää, mutta lakiosan vaatimisen voi tehdä kannattamattomaksi. Otetaan esim. A:n ja B:n testamenttiin määräys siitä, että mikäli C vaatii ja saa lakiosansa A:n jälkeen, hän ei B:n jälkeenkään saa muuta kuin lakiosansa. Lisäksi määrättävä, kuka sitten saa lakiosan ylittävän osan, leski B vai joku muu. Eli rakennetaan uhka C.lle; ellet tyydy testamentin tekijän tahtoon, menetät puolet perintöosastasi. Tällainen määräys on omiaan estämään ennenaikaiset lakiosavaateet ja on omiaan auttamaan esim. sellaista tilaa, että leski saa asua jakamattomassa pesässä.

Onnettomuuslauseke, sukuhaaran poissulkeminen

Testamentin tekijä voi siis testamentissaan määrätä, kuka testamentin tekijän omaisuuden saa. Testamentin tekijä ja saaja voivat kuolla niin peräkkäin, ettei saaja ehdi käyttää testamentilla saamaansa omaisuutta. Tällaiseen varaudutaan onnettomuuslausekkeella. Testamentin tekijä määrää testamentissaan, että mikäli hän ja testamentin saaja kuolevat niin pian toistensa jälkeen, ettei saaja ehdi käyttää testamentilla saatua omaisuutta, saa omaisuuden saaja X.

Lakimääräinen perimysjärjestys on hyvin kaavamainen ja saattaa johtaa yllättäviin ja ei-toivottuihin lopputuloksiin. Tapahtumien kirjo elämässä on lähes loputon.

Esimerkki

puoliso A puoliso B
yht. lapsi C
avioero A/B
uusi avioliitto
puoliso A puoliso D
A tekemässä testamenttia

Testamentin tekijä A on ollut aiemmin naimisissa B:n kanssa ja heillä on yhteinen lapsi C. Avioero A:n ja B:n välillä on hyvin riitainen. A menee uudelleen naimisiin D:n kanssa. A tekee testamenttinsa ja haluaa, että hänen omaisuutensa saa lapsensa C. Edelleen A, tietoisena lakimääräisen perimysjärjestyksen kaavamaisuudesta, pohtii sitä, miten häneltä C:lle menevä omaisuus ei missään tapauksessa saa joutua entiselle puolisolle B. Tähän pohdintaa antaa vastauksen esim. testamenttimääräys, jonka mukaan A:n omaisuuden saa C, ja mikäli C kuolee lapsettomana/ puolisottomana, A:ltä C:lle tulleen omaisuuden saavat A:n puoleiset sukulaiset eikä missään tapauksessa ent. puoliso B tai hänen puoleisensa sukulaiset. Ellei tällaista määräystä ole ja C kuolee esim. vuosia A:n kuoleman jälkeen ja B elää, niin B perii lapsensa C:n. Omassa testamentissaan A voi siis määrätä omasta omaisuudestaan tekemällä sanotunlaisen ns. rajoitetun omistusoikeuden testamentin.

Esimerkissä on mainittu A:n uusi avioliitto, mutta tämä ei ole testamenttausasian kannalta merkittävää. Saajatahon määrittely C:n jälkeen on myös valintainen.

Toimeenpanijamääräys

Testamentissa voi määrätä testamentin toimeenpanijan. Toimeenpanija panee testamentin täytäntöön. Toimeenpanija antaa testamentin tiedoksi, hoitaa testamentin lainvoimaiseksi, selvittää ja jakaa pesän testamentin mukaisesti. Toimeenpanija hoitaa haluttaessa myös perunkirjoituksen.

Toimeenpanijan määrääminen on tehoisa keino varmistua testamenttinsa toteutumisesta juuri määrätyn mukaisena.

Meidän testamenttiasiakkaamme määräävät lähes 100 % testamenteissaan meidät toimeenpanijaksi. Toimen hoito edellyttää jatkuvuuden turvaamista, mistä on meillä huolehdittu myös yhtiön omistusrakenteessa ja työntekijöiden ammattillisissa valmiuksissa.

Esimerkki.

Puolisot A ja B tekevät keskinäisen testamentin meillä.

Hoidamme

      • perunkirjoituksen kummankin jälkeen

      • testamentin tiedoksiannon kummankin jälkeen

      • testamentin toimenpanon, osituksen, perinnönjaot; kummankin jälkeen.

HUOM verotukseen yms. liittyvistä syistä johtuen on nykyään tarkoituksenmukaisinta tehdä ositus ja perinnönjako heti ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Ositus ja jako eivät muuta lesken saamia testamentin mukaisia oikeuksia, esim. hallintaoikeutta ensiksi kuolleen puolison varoihin

Haudan hoito

Testamentissa voi esittää toivomuksen tai määräyksen hautaamistavasta ja-

paikasta. Testamenttiin on syytä ottaa myös määräys ns. haudan ainaishoitomaksusta, jotta tämä meno saadaan perintöverotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi.

Alaikäisen saajan suojaaminen

Testamentissa voi määrätä alaikäiselle henkilön hoitamaan testamentilla saatua omaisuutta, antaa omaisuuden hoitoa koskevia ohjeita tms.

5. PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS

Verotusajankohta: rintaperilliset, muilla siirto mahdollinen

Hienoinen ongelma aiheutuu siitä, että rintaperilliset joutuvat maksamaan perintöveroa jo ensin kuolleen vanhempansa jälkeen täysin siitä riippumatta, saavatko he omaisuuden vai ei. Asialle ei ole tällä hetkellä tehtävissä mitään testamentilla. Testamentilla voidaan sen sijaan vaikuttaa merkittävästi rintaperillisille maksuun pantavan veron määrään. Karkeahkona nyrkkisääntönä on se, että perintösuunnittelun keinoin perintöverot puolittuvat.

Muiden testamentin saajien kuin rintaperillisten osalta perintöverotuksen ajankohta voidaan määrittää aikaisintaan siksi, kun saajat saavat omaisuuden.

Verosuunnittelu

Verosuunnittelun on oltava mukana kaikissa alan toimissa, kuten lahjoituksissa, talletusvakuutuksissa, lainoissa, testamenteissa, osituksessa ja perinnönjaossa. Kaikissa sanotuissa toimissa voidaan verotukseen vaikuttaa laillisesti ja vieläpä varsin tehoisasti. Aina on otettava huomioon osapuolten omaisuus, sen laatu jne. Lahjaverotukseen tullut 1 vuoden ”pitosääntö” mahdollistaa tappioiden siirron lahjansaajalle, joten tämäkin seikka on huomioitava. Säännöksiä ja tilanteita on lukemattomia, joten suunnitelma on räätälöitävä kutakin tapausta varten.

6. TESTAMENTIN TEKO PROSESSINA

Peruskaavana seuraava esimerkki. Esimerkissä ei ole huomioitu lesken lainmukaista vähimmäissuojaa.

Esimerkki.

Helsinkiläinen aviopari Anna, 58 vuotta, ja Antti, 62 vuotta, tulevat toimistollemme tekemään testamenttia. Annalla ja Antilla on kaksi lasta; tytär Veera ja poika Ville.

Anna ja Antti ovat varanneet ajan ja tiedustelleet mitä tietoja testamentin teossa tarvitaan. Heille on vastattu, että henkilöllisyystodistukset ja jonkinlainen käsitys siitä, kenelle he haluavat omaisuutensa jättää.

Toimistolla neuvottelu käydään Muistio testamentin laatimisesta mukaisessa järjestyksessä. Kukin listan kohta selvitetään tarvittaessa esimerkein. Listassa on lueteltu tarvittavat seikat ja se muodostaa täytettynä osan testamentin teossa laadittavaa muistiota.

Asiasta käydyssä neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antin tavoitteet ovat:

  1. lesken etu

  2. perillisten tasapuolinen kohtelu

  3. verotuksen minimoiminen

ja tässä järjestyksessä.

Edelleen neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antti omistavat puoliksi kumpikin seuraavaa:

- asunto-osake
200.000
- kesämökki 100.000
- talletuksia ja arvopapereita
68.000
Yhteensä
368.000

Annan ja Antin kanssa käydään läpi avio-oikeuden olemassa olon vaikutus asiaan.

Elämäntilanteensa osalta Anna ja Antti ovat sitä mieltä, ettei tiedossa ole suuria muutoksia.

Elämäntilanne ja asetetut tavoitteet johtavat käydyn keskustelun jälkeen siihen, että Annalle ja Antille näyttää soveltuvan parhaiten keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Käydään läpi, millaisia oikeuksia leski saa hallintaoikeutensa nojalla.

Keskustelussa tiedostetaan ongelma, jonka rintaperillisen oikeus lakiosaan muodostaa, ensiksi kuolevan jälkeen. Lakiosia ei haluta maksettavaksi tuolloin, vaan valitaan vaihtoehto, että perilliset saavat omaisuuden kummankin kuoltua, minkä seurauksena testamenttiin otetaan tätä koskevat määräykset.

Edelleen neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antti haluavat, että heiltä lapsille jäävä omaisuus myös pysyy lapsilla siinäkin tilanteessa, että lapset eroaisivat puolisoistaan. Otetaan tätä koskeva määräys testamenttiin.

Annalle ja Antille selvitetään testamentin toimeenpanijan rooli ja tehtävät. Anna ja Antti haluavat, että testamenttiin otetaan toimeenpanijamääräys.

Anna ja Antti haluavat, että heidät tuhkataan ja tuhka sijoitetaan Honkanummen hautausmaalle ja että pesän varoista päältäpäin suoritetaan ns. haudan ainaishoitomaksu. Otetaan tätä koskeva määräys testamenttiin.

Lasketaan, paljonko perintöveroa olisi mennyt, ellei testamenttia olisi tehty ja paljonko, kun testamentti tehdään.

Muina perintösuunnittelun keinoina selvitetään kesämökin lahjoitusta ja talletusvakuutuksen tekoa. Nämä vaihtoehdot jäävät Annan ja Antin harkittaviksi.

Tehdään testamentti. Anna ja Antti haluavat varmentaa testamentin säilymisen, minkä vuoksi sovitaan, että testamentti laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen säilytetään meillä yhtiössä. Kaksoiskappaleen säilyttämisestä tehdään merkintä saatekirjeeseen, jonka Anna ja Antti saavat oman testamenttikappaleensa mukana.

Annan ja Antin kustannukset sanotusta perintösuunnittelusta ja testamentin teosta ovat arvonlisäveroineen laskutusperusteidemme mukaiset, vuonna 2015, 186,00

Verolaskelmat, Veeran ja Villen perintöverot yhteensä, jotka käytiin läpi neuvottelussa:



Verot Säästö
1. Ei tehty mitään
16.760,00 -----

säästö 0 %

2. Testamentti
5.820,00 10.940,00

säästö 65,27 %


ja Anna ja Antti tekevät myöhemmin myös ns. talletusvakuutuksen

3. Talletusvakuutus
3.950,00 12.810,00

säästö 76,43 %

Mikäli Anna ja Antti eivät olisi tehneet mitään, Veera ja Ville olisivat maksaneet perintöveroa ensiksi kuolleen vanhempansa jälkeen yhteensä 16.760,00. Testamentin ja talletusvakuutuksen tultua tehdyiksi Veera ja Ville maksavat perintöveroa ensiksi kuolleen vanhempansa jälkeen kumpikin 1.975,00 eli yhteensä esimerkissä mainittu 3.950,00

Kesämökin lahjoitus lapsille

Mikäli Anna ja Antti lahjoittavat kesämökin Veeralle ja Villelle ja pidättävät itsellään hallintaoikeuden kesämökkiin menee tästä 100.000 arvoisesta lahjasta lahjaveroa Veeralta 2.390,00 ja Villeltä 2.390,00, yhteensä lahjaveroa menee 4,780,00.

Kesämökki poistuu lahjoituksen myötä perintöverotuksen piiristä ja perintöverot ovat meidän esimerkissämme ensiksi kuolleen puolison jälkeen

Veeralta ja Villeltä kummaltakin 500,00.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa Annan / Antin näkökulmasta ja toisaalta Veeran / Villen näkökulmasta?

Anna ja Antti säilyttävät asunto-osakkeen ja talletusvakuutukseen panemansa varat omina varoinaan koko elinaikansa. Kesämökkiin heillä on hallintaoikeus, eli he päättävät mm. siitä kuka, milloin ja miten kesämökkiä käyttää. Tämä hallintaoikeus voidaan kiinnittää. Anna ja Antti eivät voi myydä kesämökkiä. Kesämökin kiinteistövero säilyy Annan ja Antin maksettavana. Kun toinen puolisoista kuolee, leskeksi jäänyt puoliso hallitsee vainajalta jäänyttä omaisuutta testamentin nojalla, saa veroitta vainajan talletusvakuutuksesta puolet eli 17.000 + talletusvakuutuksen tuoton ja hallitsee kesämökkiä lahjakirjassa pidätetyn hallintaoikeuden nojalla. Lesken testamentin mukainen hallintaoikeus ja lahjakirjan mukainen hallintaoikeus ovat henkilökohtaisia oikeuksia ja hallintaoikeuden omistaja päättää oikeutensa käytöstä.

Veera ja Ville saavat veroitta talletusvakuutuksesta kumpikin á 8.500,00+tuotto. Tästä riittää varoja perintöveron á 1.975,00 ( jos kesämökki on lahjoitettu a´500,00) maksuun ja jää ylikin. Veera ja Ville omistavat kesämökin. Kesämökin he voivat myydä, mikäli hallintaoikeuden haltija antaa tähän luvan.

Anna ja Antti olisivat voineet lahjoittaa myös asunto-osakkeet Veeralle ja/ tai Villelle. Asia on järjestettävissä siten, ettei Annan ja Antin asumisturva lahjoituksen johdosta heikkene. Perintöverotuksen kannalta tämä olisi järkevää. Yleensäkin verotuksen minimoinnissa on etua siitä, mitä nuorempi on lahjoittaja ja mitä useampia on lahjansaajia. Muitakin lahjoituksen toteutusvaihtoehtoja on kuin edellä esitetyt.

Suunnitelmallisuus siis kannattaa.

Vakuuttaminen osana verosuunnittelua

Kaikki suurehkot vakuutusyhtiöt tarjoavat edellä kerrottua talletusvakuutusta. Vakuutusten nimet vaihtelevat yhtiökohtaisesti, samoin niiden ehdot.

Yhteistä kaikille on se,

      • että tarjotaan määräaikaista talletusta vakuutusyhtiössä

      • että tuottoa saadaan joko maksuperustekorko+asiakashyvitys pohjalta tai sijoituspohjaisena - rahastot tms.

      • varat säilyvät vakuutuksenottajan varoina hänen elinaikansa ja sen jälkeen ne jaetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti. Vakuutuksenottaja voi muuttaa elinaikanaan edunsaajamääräystä.

      • eroavat pankkitalletuksista, rahasto- tms. sijoituksista siinä, ettei tuotosta makseta tuloveroa vuosittain

      • ovat perintöverotuksellisesti edullisia, ainakin tietyille saajaryhmille. On olemassa erityinen lähiomaisryhmä, johon kuuluvat voivat saada ilman mitään veroja tietyn määrän vakuutuksen kautta. Vakuutus voi olla kannattava vaihtoehto perintöverotuksen näkökulmasta myös muilla saajilla, mikä johtuu perintöveroluokituksesta ja progressiivisesta perintöverotuksestamme. Asia selvitetään aina yksityiskohtaisesti testamenttia tehtäessä.

      • ovat varmoja. Yleensä suurehkot vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia.

Eroavuuksia vakuutusyhtiöiden välillä on mm. kulujen huomioimisessa. Kannattaa katsoa nettotuottoa, ei niinkään kuluja. Vakuutusyhtiön tarjouksen mukana tuleva ehtoselvitys on kattava ja näin lain mukaan tietysti tulee ollakin. Haittapuoli on se, että ehtojen omaksuminen ja läpikäynti on melkoinen urakka ja vaarana on, että talletusvakuutus jää ottamatta. Viimeksi mainittu on perintöverotusedun poisjäännin näkökulmasta huono asia. Kannattaa käyttää yhtiöiden asiantuntijoiden palveluja.

Meilläkin osataan neuvoa talletusvakuutuksesta. Onhan talletusvakuutus osa perintösuunnittelua. Edunsaajamääräyksen muotoilussa otetaan huomioon kaikki perintösuunnittelussa käytettävät keinot, ja meiltä annetaan tapaukseen soveltuva edunsaajamääräysteksti. Avio-oikeuden poissulkemisen osalta olen jo kommentoinut asiaa edellä. Emme vastaa vakuutusyhtiöiden toimista, tämä ei tarkoita sitä, että vakuutusyhtiön vastuu vähenisi tai lisääntyisi tämän seikan johdosta. Vastaamme edunsaajamääräystekstin sopivuudesta ao. asiakkaan tilanteeseen.

Täysin verovapaan vakuutuskorvauksen saajat ovat:

Lähiomaisia ovat perittävän = vakuutuksenottajan

isä äiti

perittävä= vak. ottaja
puoliso
lapsi
puolison lapsi
lapsenlapsi jne

ottolapsi, kasvattilapsi
kuolinpesä


Kukin vakuutuksenottajaan sanotussa suhteessa oleva saa saada verovapaasti 35.000,00.

Puoliso eli leski saa aina verovapaasti puolet ja vähintään 35.000,00.

Talletusvakuutus on hyvä ja turvallinen tapa siirtää sellaisia varoja, joita vakuutuksenottaja ei tarvitse jokapäiväisessä taloudessaan.

7. LOPUKSI

Testamentti on oikeusjärjestyksemme mukaan ainoa keino saavuttaa em. tavoitteita. Testamentti on aina räätälöitävä tekijän tarpeisiin ja huolehdittava myös testamentin asianmukaisesta toimeenpanosta.

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy:ssä testamentin teosta laaditaan aina Muistio testamentin laatimisesta. Meidän avustuksella testamentin tehneellä henkilöllä on aina käytössään perhe- ja perintöoikeudellinen asiantuntija. Laskutamme vain kirjallisesti sovitun toimeksiannon perusteella, joten puhelinneuvottelut testamentin teon jälkeen veloituksetta.

Muistio testamentin laadinnasta kohtaa painamalla aukeaa seuraava teksti:

Muistio testamentin laatimisesta

Päivämäärä:

Tunnistetiedot

Henkilö A

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti (työssäoloaikainen)


Puhelin


Henkilö B

Nimi


Osoite


Postitoimipaikka


Henkilötunnus


Ammatti

(työssäoloaikainen)


Puhelin


Perhe ja perintö täyttää

Avioehto


Testamentti (aiempi)


Testamentin tekopäivä


Nro


Muuta


TESTAMENTINTEOSSA HUOMIOITAVA TESTAMENTINTEKIJÄN

1. perillistaho / testamentinsaajat/ tavoitteet

2. omaisuus

2.2. leski ja 60.000

3. elämäntilanne ja testamentinsaajan turvan tarve

-vakiintuneet olot

-muutoksia odotettavissa, esim asuinpaikan vaihdos

-avoliitto

-yksinään elävä henkilö

4.testamenttimuoto

4.1-omistusoikeustestamentti

4.2-hallintaoikeustestamentti

4.3-käyttöoikeustestamentti

4.4-yleisjälkisäädös

4.5-erityisjälkisäädös

5. muuta huomioitavaa

5.1-avio-oikeuden poissulkeminen

5.2-lakiosavaateilta suojautuminen, kun rintaperillisiä

5.3-toimeenpanijamääräys

5.4-haudan hoito, hautajaisia koskevat määräykset

5.5-onnettomuuslauseke

5.6-testamentatun omaisuuden hallinta ja hoito, jos saaja alaikäinen


Perunkirjoitus

Määräaika

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Määräajalle saa pidennyksen kun sitä pyytää verotoimistolta. Normaalisti me huolehdimme tästä.

Toimituttamisvelvolliset

Vainajan jälkeen toimitettavan perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisia ovat mm. leski, lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaiset perilliset, yleistestamentin saajat.

Riittää, kun yksi heistä ottaa yhteyttä meihin. Sovimme tapaamisajankohdan toimistollamme ja käymme läpi jäljempänä olevan asialistan PERUNKIRJOITUSTA VARTEN TARVITTAVIA TIETOJA ja muut asiaan vaikuttavat seikat ja sovimme siitä, kuka mitäkin tietoja hankkii.

Kutsu

Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja testamentinsaajat. Normaalisti lähetämme kutsun kirjattuna kirjeenä noin kaksi viikkoa ennen perunkirjoitustilaisuutta heille. Perunkirjoitukseen voivat osallistua siihen kutsutut henkilöt ja mahdolliset avustajansa. Osallistuminen ei ole pakollista ja asiamiestäkin voi niin harkitessaan käyttää. Asiamiehelle on annettava valtakirja.

Uskotut miehet

Perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä. Meillä toimitetaan perunkirjoituksia. Uskotuttuja miehiä ei siis tarvitse hankkia.

Perukirjan sisältö

Perukirja on kuolinpesähallinnon tärkein asiakirja. Perukirjalla on ns. julkinen luotettavuus eli sitä mitä perukirjaan on merkitty pidetään totena ja jos joku muuta väittää hänen on näytettävä väitteensä toteen.

Yksi perunkirjoituksen tavoitteista on määrittää vainajan ja lesken varallisuusasema käyvin arvoin vainajan kuolinhetkellä. Perunkirjaan siis merkitään niin vainajan kuin leskenkin varat ja velat. Jos leskeä ei ole, niin perukirjassa ovat vain vainajan varat ja velat.

Tarvittavat tiedot ja asiakirjat käyvät ilmi seuraavasta:

”PERUNKIRJOITUSTA VARTEN TARVITTAVIA TIETOJA

Perunkirjoituksessa luetteloidaan osakkaat sekä arvioidaan vainajan ja lesken varat ja velat kuolinpäivän tilanteessa. Asiat on yksilöitävä mahdollisimman tarkasti.

Seuraavat tiedot ainakin tarvitaan:

1. lesken ja perillisten nimet, osoitteet ja seurakunta/väestörekisteri, missä kirjoilla. Testamentinsaajien osalta vastaavat tiedot ja kopio testamentista.

2. saldotodistukset sekä vainajan että lesken pankkitileistä: pääoma ja korko kuolinpäivään. Samoin arvo-osuustileistä, joilta käy ilmi osakkeet, arvo-osuudet yms. arvopaperiomaisuus. Saa, kun pyytää pankista ja ilmoittaa kuolinpäivän ja kertoo, että tarvitaan perunkirjoitusta varten.

3. viimeksi toimitettua verotusta koskevat, verotoimiston lähettämät asiapaperit, joista käyvät ilmi omaisuus ja tulot, sekä vainajan että lesken osalta.

4. tiedot vainajan ja lesken muista kuin arvo-osuustiliotteesta ilmenevistä osakkeista, osuustodistuksista, asunto-osakeyhtiön osakekirjojen jäljennökset (kaikista osakekirjan sivuista). Tiedoista tulee käydä ilmi ainakin kunkin arvopaperin nimi, lukumäärä, numero, arvo. Asunto-osakkeista myös isännöitsijäntodistus tai kopio siitä.

5. kiinteän omaisuuden (maapohja ja sillä olevat rakennukset) osalta lainhuudon myöntämistä koskeva alioikeuden päätös tai kopio siitä. Lisäksi tiedot kiinteistöllä olevista rakennuksista ja rakennelmista, niiden pinta-aloista ja huoneluvusta sekä kiinteistön maapinta-ala. Sekä vainajan että lesken osalta.

6. tiedot kulkuneuvoista, kuten auto, vene jne. Tiedoista tulee käydä ilmi merkki, rekisterinumero, vuosimalli, hankintahinta ja hankinta-ajankohta. Sekä vainajan että lesken osalta. Kopio rekisteriotteesta.

7. kulta-, platina- ja hopeaesineet, laji (koru, aterin jne.), erikseen yhteispaino kulta-, platina- ja hopeaesineiden osalta. Sekä vainajan että lesken osalta.

8. laskut hautajais- ja muistotilaisuuskuluista, vainajan kuolinhetkellä maksamattomat laskut (sairaalalaskut, puhelinlasku, sähkölasku jne.), jotka on laskutettu vainajan nimellä ja kohdistuvat ainakin osaksi vainajan elinaikaan;

9. muut velat. Pääoma ja korko kuolinpäivään. Kunkin velan osalta lisäksi tiedot siitä kuka on velkoja (pankin nimi) ja velan numero. Pankkilainojen osalta saa asiasta pankista todistuksen, kun pyytää. ks. kohta 2. edellä. Sekä vainajan että lesken osalta.

10. muut varat ja velat. Sekä vainajan että lesken osalta.

11. henkivakuutukset, talletusvakuutukset; vainajan vakuutuskirjat, vakuutusyhtiön ilmoitukset.

Tietojen luetteloinnissa pyydän käyttämään edellä olevaa numeroita”

Yleensä me hankimme kohdassa 1. mainitut tiedot. Tilaamme tarvittavat virkatodistukset, joista muodostuu sukuselvitys.

Koko lista siis käydään kohta kohdalta läpi neuvottelussa toimistollamme.

Muuta

Perunkirjoituksessa me laadimme perukirjan ja toimitamme sen ja tarvittavat liitteet verotoimistolle. Kukin toimituksessa läsnä ollut saa oman alkuperäiskappaleen perukirjasta, poissaoleville toimitamme pyynnöstä jäljennöksen perukirjasta.

Huolellisesti ja oikein laadittua perukirjaa voidaan käyttää pohjana osituksessa ja perinnönajossa ja tämä on omiaan vähentämään viimeksi mainituista toimista aiheutuvia kustannuksia.

Toivomuksemme onkin, että leski, lapset ja testamentinsaajat osallistuisivat perunkirjoitukseen. Näin voitaisiin keskustella perunkirjoituksen jälkeen jatkotoimista.

Avainsana on läpinäkyvyys niin perunkirjoituksessa kuin sen jälkeisissä toimissa. Jokainen asianosainen tietää sen mitä toinenkin.

Laadimme tekemistämme toimista eritellyn laskun laskutusperusteidemme mukaisesti. Laskun määrä on ns. pesän velkaa eivätkä osakkaat vastaa siitä.


Perintöriidat

Perintöriidasta on kyse silloin, kun syntyy erimielisyyttä asiaan osallisten kesken esim. perinnön jakamisesta, testamentin tulkinnasta jne

Paras tapa välttää riitaisuudet on tehdä kunnollinen testamentti. Asiallinen testamentti on omiaan luomaan sovinnollisuutta osakkaiden kesken.

Toinen tärkeä seikka on läpinäkyvyys. Tarkoitan tällä sitä, että huolehditaan siitä, että kaikki asiaan osalliset tietävät samat asiat.

Kokemukseni mukaan sanotusti menetellen ei riitaisuuksia synny.

Jos kuitenkin tuntuu, että olette joutumassa tai joutunut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, menetelkää seuraavasti:

  1. kerätkää kokoon kaikki hallussanne olevat, tapauksen mahdollisestikin liittyvät asiakirjat

  2. sopikaa tapaamisaika

  3. ottakaa tapaamiseen mukaan kohdan 1. asiakirjat

Älkää viivytelkö

Katsomme tapaamisessamme mitä asialle voi ja kannatta tehdä.

Ensi sijassa haemme sovinnollista ratkaisua. Ellei tämä kerta kaikkiaan onnistu, ryhdytään tarpeellisiin toimiin ratkaisun löytämiseksi.

Asiassa ei tule viivytellä. Jämerä puuttuminen kuolinpesän asioiden hoitoon mahdollistaa sopimisen vaikeissakin tilanteissa.

Lue lisää