Avioehtosopimus

Minun, Sinun vai Meidän

Kirjoitus soveltuu avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen aikoville sekä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa jo oleville. Kirjoitus ei ole koko totuus asiasta vaan siinä käsitellään pääpiirteet aviovarallisuusjärjestelmästämme.

Mikä on Maijan omaisuutta, mikä on Matin omaisuutta ja onko yhteistä omaisuutta avioliiton aikana?

Maijan omaisuutta on se, mitä hän on omistanut ennen avioliiton solmimista tai saa avioliiton aikana. Matin kohdalla asia on samoin.

Yhteistä omaisuutta ei ole. Maijan ja Matin omistaessa asuntonsa osakkeet puoliksi kumpikin, Maijan omaisuutta on puolet osakkeista ja Matin vastaavasti puolet. Samoin on asianlaita minkä tahansa ”yhteisesti” omistetun omaisuuserän osalta; kumpikin omistaa itse osuutensa omaisuudesta.

Esineen tai asian omistaminen on viime kädessä todistelukysymys eli hänen, joka väittää omistavansa jotain, on näytettävä väitteensä toteen. Pääsääntö on nimiperiaate: omaisuus on sen, jonka nimissä se on. Todisteena käy kauppakirja, kuitti tms. Nimiperiaatteesta voidaan poiketa todistelun avulla. Hieman yksinkertaistaen; esimerkiksi asunto on ostettu Matin nimiin, mutta Maija on maksanut siitä puolet ja Maijalla on esittää tästä kuitit. Tällöin Maija omistaa puolet asunnosta.

Omaisuuden ja vuokra- tms. käyttöoikeuden luovutusrajoitukset eli vallintasäännökset

Avioliitto on kahden henkilön yhteenliittymä yhteisiä tarkoituksia varten. Tällaisen yhteenliittymän osapuolten jokapäiväinen elämä ja tulevaisuus on riippuvainen kummankin osakkaan kyvystä olla yhteistoiminnassa. Lainsäädännössä tunnustetaan tämän yhteistoiminnan tarpeellisuus. Puolisoiden vapautta päättää yksin oman omaisuutensa käytössä on rajoitettu. Puhutaan omaisuuden vallinnanrajoituksista.

Vallintarajoituksia on asetettu lähinnä omaisuuden käyttötarkoituksesta johtuen. Tiettyjen omaisuuserien luovuttamis- ja siirto-oikeutta on rajoitettu avioliiton aikana. Tällöin ei toimeen saa ryhtyä ilman aviopuolison suostumusta.

Maija tai Matti ei saa ilman toisen suostumusta myydä, vaihtaa, lahjoittaa, vuokrata tms. omaisuuttaan tai oikeuttaan:

  1. joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina, esim. asunto-osaketta, omakotitaloa, vuokra-asuntoa olipa vuokrasopimus tehty kummankin tai vain toisen nimissä.
  2. yhteisesti käytettävää asuntoirtaimistoa
  3. toisen puolison käyttämiä tarpeellisia työvälineitä
  4. toisen puolison tai lasten henkilökohtaisessa käytössä olevaa irtainta omaisuutta eli pääsääntöisesti esineitä. Irtaimen omaisuuden käsite on hieman laajempi kuin esineen käsite.

Mitä Maija voi sitten tehdä, ellei Matti suostu sanottuihin toimiin

Riippuen omaisuuden tai oikeuden lajista ja laadusta Maija voi saada aikomaansa toimeen luvan tuomioistuimelta. Mikäli tilanne on sellainen, että Matin suostumuksen saaminen Matin poissaolon tai muun tähän verrattavan esteen vuoksi aiheuttaisi Maijalle kohtuutonta haittaa ja viivytystä, Maija saa ryhtyä toimeensa ilman Matin suostumusta. Tämä viimeksi mainittu ei tarkoita sitä, että Matin ollessa kioskilla käymässä Maija päättää myydä Matin omistaman sohvakaluston Matin tietämättä.

Mitä Matti sitten voi tehdä Maijan tekemän yksipuolisen toimen johdosta

Ellei asia muuten selviä, Matti voi vaatia tuomioistuimessa Maijan luovuttaman esineen palautusta esineen saajalta.

Mitä saa tehdä omaisuudellaan avioliiton aikana

Muuta omaisuutta vallintarajoitukset eivät koske. Maija voi myydä omistamansa kesämökin, muun kuin yhteisenä kotina käytetyn asunto-osakkeensa jne. Matin edes tietämättä asiasta.

Eri asia on, että yksipuolisilla toimilla ei juuri yhtenäisyyttä perheyhteisössä rakenneta.

Mitä avio-oikeus tarkoittaa

Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä oikeus tulee pääsääntöisesti esille kahdessa tilanteessa, eli kun kuollaan tai jos erotaan. Avio-oikeus toteutetaan ositukseksi kutsutussa toimituksessa joko sopimalla asia tai sitten tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta.

Määritelmän mukaisesti avio-oikeus tarkoittaa kummankin puolison oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketun netto-omaisuuden säästöstä. Netto-omaisuus saadaan vähentämällä varoista velat. Osituslaskelmassa lasketaan kummankin puolison netto-omaisuuden määrät yhteen ja kummallakin on oikeus saada avio-osanaan puolet tästä yhteenlasketusta netosta. Se puolisoista, jolla on enemmän nettovarallisuutta, luovuttaa vähemmän omistavalle puolisolle niin paljon, että puntit ovat tasan; puhutaan tasingon maksamisesta.

Esimerkkilaskelma osituksesta.

Maija ja Matti omistavat asunto-osakkeen puoliksi kumpikin, arvo yhteensä 200.000€. Maija omistaa perimänsä kesämökin, arvo 100.000€. Asuntolainaa, josta Maija ja Matti ovat kumpikin sitoutuneet vastaamaan, on jäljellä 50.000€.

Maijalla on luottokorttilaskuja 250€ ja Matilla 500€.

Luetteloidaan ja lasketaan erikseen kummankin puolison varat ja velat.

 MaijaMatti
½ asunto-osake + 100.000 + 100.000
kesämökki + 100.000  
½ asuntolainasta - 50.000 - 50.000
luottokorttivelka - 250 - 500
 
Säästö 149.750 49.500

Lasketaan yhteen säästöt 149.750+49.500 = 199.250 ja jaetaan tämä kahtia, avio-osa on kummallakin 99.625. Tämä avio-osa toteutetaan niin, että Maija luovuttaa tasinkona sen, mitä Matin avio-osasta puuttuu, eli 99.625-49.500 = 50.125. Tämän jälkeen puntit ovat tasan, kun kummallakin on netto-omaisuutta saman verran eli 99.625.

Avioehto

Avioehdolla säädellään avio-oikeutta. Maija ja Matti voivat sopia siitä, ettei heillä ole avio-oikeutta lainkaan toistensa omaisuuteen tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Maija ja Matti voivat sopia, ettei heillä ole avio-oikeutta toisen perintönä, lahjana, tms. vastikkeettomalla saannolla saamaan omaisuuteen. Maija ja Matti voivat sopia myös siten, että Matilla ei ole avio-oikeutta Maijan omaisuuteen tai toisinpäin, jolloin puhutaan yksipuolisesta avioehdosta.

Avioehdon voi sopia myös pelkästään kuoleman varalta. Matti ja Maija sopivat, että heillä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, mikäli he eroavat ja, että heillä on avio-oikeus, mikäli avioliitto päättyy toisen kuolemaan.

Sopia voidaan myös edellisissä kappaleissa olevien vaihtoehtojen yhdistelmästä siten, että avio-oikeutta ei ole toisen perintönä saamaan omaisuuteen avioliiton päättyessä muuten kuin kuoleman johdosta.

Mikäli puolisoiden sopima avioehto osoittautuu kohtuuttomaksi, sitä voidaan sovitella.

Edellä oleva esimerkki osituslaskelmasta muuttuu siinä tapauksessa, että Maijalla ja Matilla on avioehtosopimus, esim. sellainen, ettei puolisoilla ole avio-oikeutta toistensa perintönä saamaan omaisuuteen. Tällöin Maijan varoihin ei lasketa kesämökin arvoa.

½ asunto-osake + 100.000 + 100.000
½ asuntolainasta - 50.000 - 50.000
luottokorttivelka - 250 - 500
 
Säästö 49.750 49.500

Avio-osa on kummallakin (49.750+49.500: 2) 49.625 ja Maija on maksava tasinkoa Matille (49.625-49.500) 125. Maija perintönä saama kesämökki jää hänelle eikä sitä oteta laskelmassa huomioon.

Omaisuuden arvot määritetään jakohetken arvoihin.

Avio-oikeudesta vapaus koskee myös ns. sijaan tulevaa omaisuutta. Maija on myynyt avio-oikeudesta vapaan kesämökkinsä ja hankkinut varoilla esim. yksiön. Tämä yksiö Maijan avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Riitaisessa tilanteessa Maijan on pystyttävä näyttämään toteen se, että hän on hankkinut yksiönsä avio-oikeudesta vapailla - so. mökin myynnistä saaduilla - varoilla.

Avioehtosopimus voidaan ulottaa myös omaisuuden tuottoa koskevaksi ja näin yleensä tehdäänkin.

Avioehtosopimuksen tekeminen

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja puolisoiden allekirjoitettava. Tarvitaan myös kaksi todistajaa.

Avioehtosopimus on rekisteröitävä maistraatissa.

Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa vain uudella, rekisteröidyllä avioehtosopimuksella.

Avioehtosopimuksen tekeminen ja tekemisen esteet käytännössä

Pitkäaikainen käytännön kokemukseni perhe- ja perintöasioiden hoidosta on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että puolisoiden on syytä käyttää asiantuntijaa avioehtosopimusta laadittaessa tai sitä muutettaessa.

Osapuolten on oltava selvillä tavoitteista, eri toteutusvaihtoehdoista, asian perintö- ja verovaikutuksista, ja kaikki tämä edellyttää asioiden huolellista läpikäyntiä. Asian kaikinpuolinen selvittely vaatii tietoja, taitoja ja neuvottelua. Pelkkä sopimuksen mallikirjasta kopioiminen ei tuota parasta tulosta.

Käytännössä olen havainnut väärää häveliäisyyttä osapuolten kesken näissä asioissa. Koetaan vaikeaksi keskustella avioehdosta ja sen tarpeellisuudesta, asia on liian arkinen. Katsotaan jotensakin siten, että olemme rakastuneita, emme eroa, kuolema on kaukainen vaihtoehto, ei rakkauteen kuulu tällainen rahaa ja omaisuutta koskeva asia.

Sinällään ei avioehto ole osoitus rakkauden paljoudesta tai vähäisyydestä, vaan se on raha-asia, joka on hoidettava siten kuin raha-asioita yleensäkin on hoidettava. Keskustelu näistä asioista ei saisi jäädä käymättä väärästä häveliäisyydestä tai tietojen puutteesta johtuen. Selvyys asioissa on omiaan vähentämään sisäisiä ristiriitoja, joita avioliiton aikana saattaa ilmaantua.

Asiantuntija-apua on saatavissa ja käyttäkää asiantuntijaa. Kysykää myös mitä asian hoito kokonaisuudessaan maksaa. Asian hoitoon täytyy sisältyä neuvottelu, eri vaihtoehtojen läpikäynti, perintö- ja verovaikutukset, avioehtosopimuksen laatiminen sopijapuolten tavoitteiden mukaisesti, kirjeenvaihto ja maistraatin perimä rekisteröintimaksu.

Mitä maksaa

Meillä avioehtosopimuksen laatiminen ja siihen liittyvät toimet ovat kiinteähintainen toimitus. Hinta löytyy Laskutusperusteistamme.

Lue lisää