Testamentti ja perintösuunnittelu

Talonsa toimittaminen

HUOLEHDI LÄHEISISTÄSI. AMMATTITAITOISESTI.

Testamentti on oleellinen osa perintösuunnittelua eli talonsa toimittamista.

Tähän tarvitaan ainakin seuraavaa:

SUUNNITELMALLISUUS, VARMUUS, TURVALLISUUS.

Testamentin teossa otettava huomioon

Tämä on kertomus siitä, millaisia seikkoja pohditaan testamenttia tehdessä täällä meillä. Teemme aina muistion asiasta ja käymme sen yhdessä läpi (Muistio testamentin laatimisesta).

Esitys ei ole tyhjentävä eikä täydellinen selvitys. Pikemminkin hajahuomioita seikoista, joihin perintösuunnittelussa, jonka yksi osa testamentti on, tulee kiinnittää huomiota. Testamentti on perintösuunnittelun kulmakivi. Testamentin laadinnan yhteydessä käydään läpi myös muita perintösuunnittelun välineitä, kuten esim. lahjoitukset, talletusvakuututtaminen ym.

Käytännössä testamentilla on saatavissa aikaan halutun kaltainen lopputulos. Meidän oikeusjärjestyksemme on asiassa varsin joustava. Oikeastaan voi, hieman karrikoiden, sanoa, että vain mielikuvitus on rajana testamentin sisältöä määritettäessä. Perintö- ja lahja- sekä luovutusvoittoverotus ovat aina läsnä olevia ja huomioonotettavia seikkoja asioita suunnitelmallisesti ratkottaessa. Verotusmääräykset tulee ottaa huomioon niin eläessä tehtävissä toimissa - testamentti, lahjoitus, talletusvakuutus tms. - kuin kuoleman jälkeenkin tehtävissä toimissa - perunkirjoitus, ositus, perinnönjako.

 

Lyhyemmän version testamentin teosta ja muusta perintösuunnittelusta ja toimien vaikutuksesta asianosaisiin voi lukea jäljempänä olevasta kohdista 5. PERINTÖ JA LAHJAVEROTUS ja 6. TESTAMENTIN TEKO PROSESSINA, jossa asiaa tarkastellaan esimerkin avulla.

  1. TAVOITTEET:

esim. 1. lesken etu, 2. perillisten edut, 3. verotuksen minimointi.

Tämä on testamentin tekijän päähuoli testamenttia tehtäessä. Tulee miettiä selkokielellä, mitä haluaa. Juridiikka kannattaa jättää juristin huoleksi.

Esimerkin tavoitteisiin 1. lesken etu, 2. perillisten edut, 3. perintöverotuksen minimoiminen päästään täysimääräisesti huolellisesti laaditun testamentin avulla. Testamentilla saadaan turvattua niin leski kuin perillisetkin ja minimoitua perintöverot.

Tehdyn testamentin mukanaan tuomana erityishyötynä voi nähdä myös sen seikan, että testamentissaan tekijä asettaa sitovan säännöstön ja tämä lisää jälkeen elävien sovinnollisuutta asian tiimoilta. Perimiseen liittyvät asiat ovat herkkiä, ja niissä tunteet nousevat helposti pintaan, ja välillä saattaa itse pääasia unohtua. Riiteleminen käräjäoikeudessa on paitsi kallista myös aikaa vievää ja välejä syövää touhua.

Oikeudessa riitelemisen merkityksestä seuraava esimerkki, jonka Jean Anthelme Brillat-Savarin (1755-1826) toteaa teoksessaan Maun fysiologia mm. seuraavaa:

”että kuumetauti on huomattavasti oikeusjuttua vaarattomampi ilmiö. Oikeusjuttu näet pakottaa ihmisen juoksemaan ympäriinsä, odottamaan, valehtelemaan, sättimään vastapuolta, viettämään lukemattomia unettomia öitä ja ilottomia rahattomia päiviä sekä loppujen lopuksi aiheuttaa vajavan sairauden ja väkivaltaisen kuoleman, uskokaa tai älkää.”

Brillat-Savarin oli myös lakimies, Pariisissa korkeimman oikeuden neuvos.

Tekemällä kunnollisen testamentin, välttää riitelyn oikeudessa. Eihän tämäkään 100 %:sti varmaa ole, sillä oikeusjärjestykseemme kuuluu oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kunnollisen testamentin tilanteessa asia vain ei muuksi käräjöimällä muutu ja oikeudenkäynti käydään riitelijän kustannuksella. Käytännössä asiakkaillamme näitä oikeusriitoja ei ole esiintynyt, vaan asiat on hoidettu testamentissa määrätyllä tavalla täällä toimistossa.

2. KUKA VOI TEHDÄ TESTAMENTIN

Pääsääntö: täysi-ikäinen henkilö

3. MISTÄ, KENELLE JA MITEN

Omasta omaisuudestaan.

Testamentata voi omistamaansa eli omaa omaisuuttaan.

Asiassa on otettava huomioon aviopuolisoiden ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävien osalta avio-oikeuden vaikutus.

esim:

  Puoliso A Puoliso B
netto-omaisuus 100 60

A kuolee ensin. Avio-oikeus tarkoitta sitä, että B saa avio-oikeutensa nojalla avio-osansa, joka on tässä tapauksessa 80. Tämä toteutetaan osituksessa siten, että A:n kuolinpesä maksaa leski B:lle tasinkoa 20. Tämä tasinkosaanto on B:lle veroton. A:n jäämistö on 80 (= omistettu 100 ./. tasinkona maksettu 20) ja tästä A voi määrätä testamentillaan. Avio-oikeus toteutetaan siis ennen perinnönjakoa.

Jos A:lla ei jäänyt rintaperillisiä, so. lapsia tai näiden jälkeläisiä, B perii A:n ja perinnön määrä on 80. Perinnöstään B maksaa perintöveron. Yleensä lesken suojaaminen ei edellytä sanotunkaltaista verollista perintösaantoa, vaan asia on testamentilla järjestettävissä verottomasti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että puolison verollinen periminen ei ole kovin suunnitelmallista ja ettei -omaisuuden hajaantumisriski huomioon ottaen- ainakaan köyhää kannata periä. Esimerkkinä tästä seuraava:

  Puoliso A Puoliso B
omaisuus 1 99

A kuolee, B perii A:n ja B:n kuoltua omaisuus jaetaan kahtia; toisen puolen – eli 50 yksikköä- saavat A:n perilliset ja toisen puolen – eli 50 yksikköä- B:n perilliset.

Lakimääräinen perimysjärjestys määrää sen kuka perii, ellei testamenttia. Lakimääräinen perimysjärjestys on yksinkertaistettuna seuraava:

Perilliset on jaettu kolmeen luokkaan, puhutaan parenteeleista. Kunkin parenteelin sisällä läheisempi syrjäyttää etäisemmän.

Esimerkkitapauksessa A:n perillisiä ovat:

I parenteeli

lapsi, lapsenlapsi eli rintaperilliset ja jos näitä ei ole niin A:n puoliso

Ellei heitä ole, niin A:n perivät

II parenteeli

A:n isä ja äiti ja ellei häntä tai heitä ole A:n sisaret ja veljet tai veljeä ole veljen lapsi.

Ellei heitä ole, niin A:n perivät

III parenteeli

hänen isovanhempansa tai ellei heitä tai häntä ole A:n perivät hänen setänsä, tätinsä ja enonsa.

Ellei A:lla ole sanottuja sukulaisia lainkaan, A:n perii valtio. Huom. serkut eivät peri.

Perimysjärjestyksessä on määräyksiä myös veli- ja sisarpuolten oikeuksista, esimerkissä ei ole veli- tai sisarpuolia.

Perimysjärjestys on varsin kaavamainen, mikä saattaa aiheuttaa ei-toivottuja seuraamuksia. Perimysjärjestyksestä voidaan poiketa testamentilla ja testamenttiin voidaan ottaa myös määräyksiä, jotka estävät ei-toivottujen seuraamuksien, kuten perinnön joutuminen

ei-halutulle taholle, esim. ent. puolison sukulaisille. Testamentilla perijäksi voidaan saattaa kuka tai mikä tahansa.

Arvomääräisen järjestelmän korostuminen

Perintökaaren muutos vuonna 2004 korostaa arvomääräistä järjestelmää. Muutos mahdollistaa aiempaa paremmin jaettavan omaisuuden kohdentamisen.

Saajia voidaan kohdella esim. arvomääräisesti tasapuolisesti, vaikka he saavatkin eriarvoisia omaisuuseriä. Esimerkiksi:

A:lla ja B:llä on lapset C ja D. A ja B omistavat talon, arvo 200 ja kesämökin, arvo 100. Lapsista C pitää talosta ja D kesämökistä. Testamentilla voidaan määrätä, että kumpikin lapsista saa haluamansa, C talon ja D kesämökin. Jos halutaan, että perillisiä kohdellaan arvomääräisesti tasapuolisesti, voidaan testamenttiin ottaa tätä koskevat määräykset, jotka käytännössä johtavat siihen, että kumpikin lapsista saa arvoltaan perintöä 150. Järjestely ei aiheuta ylimääräisiä veroseuraamuksia kummallekaan lapsista.

Testamentti on yksipuolinen tekijänsä harkinnan mukainen määräys, joten lasten pitämisellä jostain omaisuuserästä ei oikeastaan ole merkitystä esimerkin tilanteessa. Testamentin tekijät voivat määrätä halutessaan koko omaisuutensa vaikkapa lapselle C ja arvomääräistä tasoitusta koskevalla määräyksellä kohdella lapsia tasapuolisesti. Arvomääräinen tasapuolisuuskin on testamentin tekijöiden harkittavissa. Lähtökohtaisesti testamentin saaja ei siis määritä sitä, mitä testamentin tekijä testamentissaan määrää.

Tekijän elämäntilanne: vakiintuneet olot, muutoksia odotettavissa, avoliitto (avopuoliso ei ole perillinen, eikä häntä ilman testamenttia suojata lainkaan) vai yksinään elävä

Testamentin saajan turvan tarve: millaisia oikeuksia saajalle annetaan; omistus-, hallinta- vai käyttöoikeus tms., lesken suoja. Annetun oikeuden sisältö määräytyy antajan tarkoittaman mukaisesti, so. näyttökysymys. Käytännössä asia hoidetaan meillä siten, että jokaisen testamentin laadinnan yhteydessä asiasta laaditaan muistio.

4. MUUTA HUOMIOON OTETTAVAA

Yksityisomaisuudeksi jättäminen

Testamenttiin otetaan määräys, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta, eli asetetaan avioehto. Tällainen määräys otetaan nykyään lähes kaikkiin testamentteihin. Testamentin tekijä haluaa varmistua siitä, että häneltä jäävä omaisuus pysyy saajalla tämän siviilisäädyn muutoksissa. Omien lasten osalta tämä tarkoitta sitä, että miniät tai vävyt eivät saa avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.

Mikäli perintösuunnittelu välineistössä käyttää talletusvakuutusta, on syytä sisällyttää sanottu määräys edunsaajien osalta vakuutuspapereihin ja varmistautua siitä, että asiakirjassa on kaksi todistajaa. Tässä todistelussa on ilmennyt puutteita vakuutusyhtiöiden käytännössä.

Lakiosavaateilta suojautuminen, kun rintaperillisiä

Rintaperillisellä –so. lapsi, lapsenlapsi jne.- on oikeus lakiosaan. Lakiosan määrä on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosasta.

Esimerkki.

  Puoliso A Puoliso B
omaisuus 100 100
lapsi C  
C:n lakiosa 50 (100:2)  

Lakiosaoikeutta ei voi kieltää, mutta lakiosan vaatimisen voi tehdä kannattamattomaksi. Otetaan esim. A:n ja B:n testamenttiin määräys siitä, että mikäli C vaatii ja saa lakiosansa A:n jälkeen, hän ei B:n jälkeenkään saa muuta kuin lakiosansa. Lisäksi määrättävä, kuka sitten saa lakiosan ylittävän osan, leski B vai joku muu. Eli rakennetaan uhka C.lle; ellet tyydy testamentin tekijän tahtoon, menetät puolet perintöosastasi. Tällainen määräys on omiaan estämään ennenaikaiset lakiosavaateet ja on omiaan auttamaan esim. sellaista tilaa, että leski saa asua jakamattomassa pesässä.

Onnettomuuslauseke, sukuhaaran poissulkeminen

Testamentin tekijä voi siis testamentissaan määrätä, kuka testamentin tekijän omaisuuden saa. Testamentin tekijä ja saaja voivat kuolla niin peräkkäin, ettei saaja ehdi käyttää testamentilla saamaansa omaisuutta. Tällaiseen varaudutaan onnettomuuslausekkeella. Testamentin tekijä määrää testamentissaan, että mikäli hän ja testamentin saaja kuolevat niin pian toistensa jälkeen, ettei saaja ehdi käyttää testamentilla saatua omaisuutta, saa omaisuuden saaja X.

Lakimääräinen perimysjärjestys on hyvin kaavamainen ja saattaa johtaa yllättäviin ja ei-toivottuihin lopputuloksiin. Tapahtumien kirjo elämässä on lähes loputon.

Esimerkki

puoliso A puoliso B
yht. lapsi C  
avioero A/B  
uusi avioliitto  
puoliso A puoliso D
A tekemässä testamenttia  

Testamentin tekijä A on ollut aiemmin naimisissa B:n kanssa ja heillä on yhteinen lapsi C. Avioero A:n ja B:n välillä on hyvin riitainen. A menee uudelleen naimisiin D:n kanssa. A tekee testamenttinsa ja haluaa, että hänen omaisuutensa saa lapsensa C. Edelleen A, tietoisena lakimääräisen perimysjärjestyksen kaavamaisuudesta, pohtii sitä, miten häneltä C:lle menevä omaisuus ei missään tapauksessa saa joutua entiselle puolisolle B. Tähän pohdintaa antaa vastauksen esim. testamenttimääräys, jonka mukaan A:n omaisuuden saa C, ja mikäli C kuolee lapsettomana/ puolisottomana, A:ltä C:lle tulleen omaisuuden saavat A:n puoleiset sukulaiset eikä missään tapauksessa ent. puoliso B tai hänen puoleisensa sukulaiset. Ellei tällaista määräystä ole ja C kuolee esim. vuosia A:n kuoleman jälkeen ja B elää, niin B perii lapsensa C:n. Omassa testamentissaan A voi siis määrätä omasta omaisuudestaan tekemällä sanotunlaisen ns. rajoitetun omistusoikeuden testamentin.

Esimerkissä on mainittu A:n uusi avioliitto, mutta tämä ei ole testamenttausasian kannalta merkittävää. Saajatahon määrittely C:n jälkeen on myös valintainen.

Toimeenpanijamääräys

Testamentissa voi määrätä testamentin toimeenpanijan. Toimeenpanija panee testamentin täytäntöön. Toimeenpanija antaa testamentin tiedoksi, hoitaa testamentin lainvoimaiseksi, selvittää ja jakaa pesän testamentin mukaisesti. Toimeenpanija hoitaa haluttaessa myös perunkirjoituksen.

Toimeenpanijan määrääminen on tehoisa keino varmistua testamenttinsa toteutumisesta juuri määrätyn mukaisena.

Meidän testamenttiasiakkaamme määräävät lähes 100 % testamenteissaan meidät toimeenpanijaksi. Toimen hoito edellyttää jatkuvuuden turvaamista, mistä on meillä huolehdittu myös yhtiön omistusrakenteessa ja työntekijöiden ammattillisissa valmiuksissa.

Esimerkki.

Puolisot A ja B tekevät keskinäisen testamentin meillä.

Hoidamme

      • perunkirjoituksen kummankin jälkeen

      • testamentin tiedoksiannon kummankin jälkeen

      • testamentin toimenpanon, osituksen, perinnönjaot; kummankin jälkeen.

HUOM verotukseen yms. liittyvistä syistä johtuen on nykyään tarkoituksenmukaisinta tehdä ositus ja perinnönjako heti ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Ositus ja jako eivät muuta lesken saamia testamentin mukaisia oikeuksia, esim. hallintaoikeutta ensiksi kuolleen puolison varoihin

Haudan hoito

Testamentissa voi esittää toivomuksen tai määräyksen hautaamistavasta ja-

paikasta. Testamenttiin on syytä ottaa myös määräys ns. haudan ainaishoitomaksusta, jotta tämä meno saadaan perintöverotuksessa vähennyskelpoiseksi menoksi.

Alaikäisen saajan suojaaminen

Testamentissa voi määrätä alaikäiselle henkilön hoitamaan testamentilla saatua omaisuutta, antaa omaisuuden hoitoa koskevia ohjeita tms.

5. PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS

Verotusajankohta: rintaperilliset, muilla siirto mahdollinen

Hienoinen ongelma aiheutuu siitä, että rintaperilliset joutuvat maksamaan perintöveroa jo ensin kuolleen vanhempansa jälkeen täysin siitä riippumatta, saavatko he omaisuuden vai ei. Asialle ei ole tällä hetkellä tehtävissä mitään testamentilla. Testamentilla voidaan sen sijaan vaikuttaa merkittävästi rintaperillisille maksuun pantavan veron määrään. Karkeahkona nyrkkisääntönä on se, että perintösuunnittelun keinoin perintöverot puolittuvat.

Muiden testamentin saajien kuin rintaperillisten osalta perintöverotuksen ajankohta voidaan määrittää aikaisintaan siksi, kun saajat saavat omaisuuden.

Verosuunnittelu

Verosuunnittelun on oltava mukana kaikissa alan toimissa, kuten lahjoituksissa, talletusvakuutuksissa, lainoissa, testamenteissa, osituksessa ja perinnönjaossa. Kaikissa sanotuissa toimissa voidaan verotukseen vaikuttaa laillisesti ja vieläpä varsin tehoisasti. Aina on otettava huomioon osapuolten omaisuus, sen laatu jne. Lahjaverotukseen tullut 1 vuoden ”pitosääntö” mahdollistaa tappioiden siirron lahjansaajalle, joten tämäkin seikka on huomioitava. Säännöksiä ja tilanteita on lukemattomia, joten suunnitelma on räätälöitävä kutakin tapausta varten.

6. TESTAMENTIN TEKO PROSESSINA

Peruskaavana seuraava esimerkki. Esimerkissä ei ole huomioitu lesken lainmukaista vähimmäissuojaa.

Esimerkki.

Helsinkiläinen aviopari Anna, 58 vuotta, ja Antti, 62 vuotta, tulevat toimistollemme tekemään testamenttia. Annalla ja Antilla on kaksi lasta; tytär Veera ja poika Ville.

Anna ja Antti ovat varanneet ajan ja tiedustelleet mitä tietoja testamentin teossa tarvitaan. Heille on vastattu, että henkilöllisyystodistukset ja jonkinlainen käsitys siitä, kenelle he haluavat omaisuutensa jättää.

Toimistolla neuvottelu käydään Muistio testamentin laatimisesta mukaisessa järjestyksessä. Kukin listan kohta selvitetään tarvittaessa esimerkein. Listassa on lueteltu tarvittavat seikat ja se muodostaa täytettynä osan testamentin teossa laadittavaa muistiota.

Asiasta käydyssä neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antin tavoitteet ovat:

  1. lesken etu

  2. perillisten tasapuolinen kohtelu

  3. verotuksen minimoiminen

ja tässä järjestyksessä.

Edelleen neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antti omistavat puoliksi kumpikin seuraavaa:

- asunto-osake   200.000
- kesämökki 100.000  
- talletuksia ja arvopapereita   68.000
Yhteensä   368.000

Annan ja Antin kanssa käydään läpi avio-oikeuden olemassa olon vaikutus asiaan.

Elämäntilanteensa osalta Anna ja Antti ovat sitä mieltä, ettei tiedossa ole suuria muutoksia.

Elämäntilanne ja asetetut tavoitteet johtavat käydyn keskustelun jälkeen siihen, että Annalle ja Antille näyttää soveltuvan parhaiten keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Käydään läpi, millaisia oikeuksia leski saa hallintaoikeutensa nojalla.

Keskustelussa tiedostetaan ongelma, jonka rintaperillisen oikeus lakiosaan muodostaa, ensiksi kuolevan jälkeen. Lakiosia ei haluta maksettavaksi tuolloin, vaan valitaan vaihtoehto, että perilliset saavat omaisuuden kummankin kuoltua, minkä seurauksena testamenttiin otetaan tätä koskevat määräykset.

Edelleen neuvottelussa käy ilmi, että Anna ja Antti haluavat, että heiltä lapsille jäävä omaisuus myös pysyy lapsilla siinäkin tilanteessa, että lapset eroaisivat puolisoistaan. Otetaan tätä koskeva määräys testamenttiin.

Annalle ja Antille selvitetään testamentin toimeenpanijan rooli ja tehtävät. Anna ja Antti haluavat, että testamenttiin otetaan toimeenpanijamääräys.

Anna ja Antti haluavat, että heidät tuhkataan ja tuhka sijoitetaan Honkanummen hautausmaalle ja että pesän varoista päältäpäin suoritetaan ns. haudan ainaishoitomaksu. Otetaan tätä koskeva määräys testamenttiin.

Lasketaan, paljonko perintöveroa olisi mennyt, ellei testamenttia olisi tehty ja paljonko, kun testamentti tehdään.

Muina perintösuunnittelun keinoina selvitetään kesämökin lahjoitusta ja talletusvakuutuksen tekoa. Nämä vaihtoehdot jäävät Annan ja Antin harkittaviksi.

Tehdään testamentti. Anna ja Antti haluavat varmentaa testamentin säilymisen, minkä vuoksi sovitaan, että testamentti laaditaan kahtena kappaleena, joista toinen säilytetään meillä yhtiössä. Kaksoiskappaleen säilyttämisestä tehdään merkintä saatekirjeeseen, jonka Anna ja Antti saavat oman testamenttikappaleensa mukana.

Annan ja Antin kustannukset sanotusta perintösuunnittelusta ja testamentin teosta ovat arvonlisäveroineen laskutusperusteidemme mukaiset, vuonna 2015, 186,00

Verolaskelmat, Veeran ja Villen perintöverot yhteensä, jotka käytiin läpi neuvottelussa:

    Verot Säästö
1. Ei tehty mitään   16.760,00 -----
  säästö 0 %    
2. Testamentti   5.820,00 10.940,00
  säästö 65,27 %    
  ja Anna ja Antti tekevät myöhemmin myös ns. talletusvakuutuksen    
3. Talletusvakuutus   3.950,00 12.810,00
  säästö 76,43 %    

Mikäli Anna ja Antti eivät olisi tehneet mitään, Veera ja Ville olisivat maksaneet perintöveroa ensiksi kuolleen vanhempansa jälkeen yhteensä 16.760,00. Testamentin ja talletusvakuutuksen tultua tehdyiksi Veera ja Ville maksavat perintöveroa ensiksi kuolleen vanhempansa jälkeen kumpikin 1.975,00 eli yhteensä esimerkissä mainittu 3.950,00

Kesämökin lahjoitus lapsille

Mikäli Anna ja Antti lahjoittavat kesämökin Veeralle ja Villelle ja pidättävät itsellään hallintaoikeuden kesämökkiin menee tästä 100.000 arvoisesta lahjasta lahjaveroa Veeralta 2.390,00 ja Villeltä 2.390,00, yhteensä lahjaveroa menee 4,780,00.

Kesämökki poistuu lahjoituksen myötä perintöverotuksen piiristä ja perintöverot ovat meidän esimerkissämme ensiksi kuolleen puolison jälkeen

Veeralta ja Villeltä kummaltakin 500,00.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa Annan / Antin näkökulmasta ja toisaalta Veeran / Villen näkökulmasta?

Anna ja Antti säilyttävät asunto-osakkeen ja talletusvakuutukseen panemansa varat omina varoinaan koko elinaikansa. Kesämökkiin heillä on hallintaoikeus, eli he päättävät mm. siitä kuka, milloin ja miten kesämökkiä käyttää. Tämä hallintaoikeus voidaan kiinnittää. Anna ja Antti eivät voi myydä kesämökkiä. Kesämökin kiinteistövero säilyy Annan ja Antin maksettavana. Kun toinen puolisoista kuolee, leskeksi jäänyt puoliso hallitsee vainajalta jäänyttä omaisuutta testamentin nojalla, saa veroitta vainajan talletusvakuutuksesta puolet eli 17.000 + talletusvakuutuksen tuoton ja hallitsee kesämökkiä lahjakirjassa pidätetyn hallintaoikeuden nojalla. Lesken testamentin mukainen hallintaoikeus ja lahjakirjan mukainen hallintaoikeus ovat henkilökohtaisia oikeuksia ja hallintaoikeuden omistaja päättää oikeutensa käytöstä.

Veera ja Ville saavat veroitta talletusvakuutuksesta kumpikin á 8.500,00+tuotto. Tästä riittää varoja perintöveron á 1.975,00 ( jos kesämökki on lahjoitettu a´500,00) maksuun ja jää ylikin. Veera ja Ville omistavat kesämökin. Kesämökin he voivat myydä, mikäli hallintaoikeuden haltija antaa tähän luvan.

Anna ja Antti olisivat voineet lahjoittaa myös asunto-osakkeet Veeralle ja/ tai Villelle. Asia on järjestettävissä siten, ettei Annan ja Antin asumisturva lahjoituksen johdosta heikkene. Perintöverotuksen kannalta tämä olisi järkevää. Yleensäkin verotuksen minimoinnissa on etua siitä, mitä nuorempi on lahjoittaja ja mitä useampia on lahjansaajia. Muitakin lahjoituksen toteutusvaihtoehtoja on kuin edellä esitetyt.

Suunnitelmallisuus siis kannattaa.

Vakuuttaminen osana verosuunnittelua

Kaikki suurehkot vakuutusyhtiöt tarjoavat edellä kerrottua talletusvakuutusta. Vakuutusten nimet vaihtelevat yhtiökohtaisesti, samoin niiden ehdot.

Yhteistä kaikille on se,

      • että tarjotaan määräaikaista talletusta vakuutusyhtiössä

      • että tuottoa saadaan joko maksuperustekorko+asiakashyvitys pohjalta tai sijoituspohjaisena - rahastot tms.

      • varat säilyvät vakuutuksenottajan varoina hänen elinaikansa ja sen jälkeen ne jaetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti. Vakuutuksenottaja voi muuttaa elinaikanaan edunsaajamääräystä.

      • eroavat pankkitalletuksista, rahasto- tms. sijoituksista siinä, ettei tuotosta makseta tuloveroa vuosittain

      • ovat perintöverotuksellisesti edullisia, ainakin tietyille saajaryhmille. On olemassa erityinen lähiomaisryhmä, johon kuuluvat voivat saada ilman mitään veroja tietyn määrän vakuutuksen kautta. Vakuutus voi olla kannattava vaihtoehto perintöverotuksen näkökulmasta myös muilla saajilla, mikä johtuu perintöveroluokituksesta ja progressiivisesta perintöverotuksestamme. Asia selvitetään aina yksityiskohtaisesti testamenttia tehtäessä.

      • ovat varmoja. Yleensä suurehkot vakuutusyhtiöt ovat vakavaraisia.

Eroavuuksia vakuutusyhtiöiden välillä on mm. kulujen huomioimisessa. Kannattaa katsoa nettotuottoa, ei niinkään kuluja. Vakuutusyhtiön tarjouksen mukana tuleva ehtoselvitys on kattava ja näin lain mukaan tietysti tulee ollakin. Haittapuoli on se, että ehtojen omaksuminen ja läpikäynti on melkoinen urakka ja vaarana on, että talletusvakuutus jää ottamatta. Viimeksi mainittu on perintöverotusedun poisjäännin näkökulmasta huono asia. Kannattaa käyttää yhtiöiden asiantuntijoiden palveluja.

Meilläkin osataan neuvoa talletusvakuutuksesta. Onhan talletusvakuutus osa perintösuunnittelua. Edunsaajamääräyksen muotoilussa otetaan huomioon kaikki perintösuunnittelussa käytettävät keinot, ja meiltä annetaan tapaukseen soveltuva edunsaajamääräysteksti. Avio-oikeuden poissulkemisen osalta olen jo kommentoinut asiaa edellä. Emme vastaa vakuutusyhtiöiden toimista, tämä ei tarkoita sitä, että vakuutusyhtiön vastuu vähenisi tai lisääntyisi tämän seikan johdosta. Vastaamme edunsaajamääräystekstin sopivuudesta ao. asiakkaan tilanteeseen.

Täysin verovapaan vakuutuskorvauksen saajat ovat:

Lähiomaisia ovat perittävän = vakuutuksenottajan

isä äiti    
perittävä= vak. ottaja   puoliso  
lapsi   puolison lapsi  
lapsenlapsi jne     ottolapsi, kasvattilapsi
kuolinpesä      

Kukin vakuutuksenottajaan sanotussa suhteessa oleva saa saada verovapaasti 35.000,00.

Puoliso eli leski saa aina verovapaasti puolet ja vähintään 35.000,00.

Talletusvakuutus on hyvä ja turvallinen tapa siirtää sellaisia varoja, joita vakuutuksenottaja ei tarvitse jokapäiväisessä taloudessaan.

7. LOPUKSI

Testamentti on oikeusjärjestyksemme mukaan ainoa keino saavuttaa em. tavoitteita. Testamentti on aina räätälöitävä tekijän tarpeisiin ja huolehdittava myös testamentin asianmukaisesta toimeenpanosta.

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy:ssä testamentin teosta laaditaan aina Muistio testamentin laatimisesta. Meidän avustuksella testamentin tehneellä henkilöllä on aina käytössään perhe- ja perintöoikeudellinen asiantuntija. Laskutamme vain kirjallisesti sovitun toimeksiannon perusteella, joten puhelinneuvottelut testamentin teon jälkeen veloituksetta.

 

Muistio testamentin laatimisesta

Päivämäärä:

Tunnistetiedot

Henkilö A

Nimi

 

Osoite

 

Postitoimipaikka

 

Henkilötunnus

 

Ammatti (työssäoloaikainen)

 

Puhelin

 

Henkilö B

Nimi

 

Osoite

 

Postitoimipaikka

 

Henkilötunnus

 

Ammatti

(työssäoloaikainen)

 

Puhelin

 

Perhe ja perintö täyttää

Avioehto

 

Testamentti (aiempi)

 

Testamentin tekopäivä

 

Nro

 

Muuta

 

TESTAMENTINTEOSSA HUOMIOITAVA TESTAMENTINTEKIJÄN

1. perillistaho / testamentinsaajat/ tavoitteet

2. omaisuus

2.2. leski ja 60.000

3. elämäntilanne ja testamentinsaajan turvan tarve

-vakiintuneet olot

-muutoksia odotettavissa, esim asuinpaikan vaihdos

-avoliitto

-yksinään elävä henkilö

4.testamenttimuoto

4.1-omistusoikeustestamentti

4.2-hallintaoikeustestamentti

4.3-käyttöoikeustestamentti

4.4-yleisjälkisäädös

4.5-erityisjälkisäädös

5. muuta huomioitavaa

5.1-avio-oikeuden poissulkeminen

5.2-lakiosavaateilta suojautuminen, kun rintaperillisiä

5.3-toimeenpanijamääräys

5.4-haudan hoito, hautajaisia koskevat määräykset

5.5-onnettomuuslauseke

5.6-testamentatun omaisuuden hallinta ja hoito, jos saaja alaikäinen

Lue lisää