Perintö- ja lahjavero kevenee 1.1.2026 alkaen – mutta vain hienoisesti

Eduskunta on nyt hyväksynyt perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tehtävät muutokset. Uudet veroasteikot tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen. Niitä sovelletaan siis, silloin kun lahja annetaan tai henkilö kuolee 1.1.2026 tai sen jälkeen. Muutokset tiivistettyinä ovat seuraavat:

  • Perintöveron alaraja nousee 30.000,00 euroon. Perintöveroa tulee siis maksettavaksi, jos perintöä saa 30.000,00 eurosta arvosta tai enemmän. Ennen vuotta 2026, alaraja on 20.000,00 euroa.
  • Lahjaveron alaraja nousee 7.500,00 euroon. Ennen vuotta 2026, alaraja on  5.000,00 euroa.

Muut perintö- ja lahjaverotukseen 1.1.2026 tehtävät muutokset ovat:

  • Perinnöksi saadun tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaa määrä nousee 7.500,00 euroon (ennen 4.000,00 euroa).
  • Perintöveron maksuajalta perittävä korko alenee 1,5 prosenttiyksikköä, eli viivästyneestä maksusta täytyy maksaa korkoa aiempaa vähemmän. 1.1.2026 alkaen korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko korotettuna 2 prosenttiyksiköllä (aiemmin 3,5 prosenttiyksiköllä).
  • Sukupolvenvaihdoshuojennus laajenee siten, että myös alaikäisellä saajalla on mahdollisuus hyödyntää huojennusta. Tämä koskee kuitenkin vain perintötilanteita. 

Katso uudet verotaulukot täältä:

Poistuuko perintö- ja lahjavero? Verotaakka saattaa kuitenkin nousta

28.2.2025 Risto Murron johtama Kasvuriihi-työryhmä julkaisi loppuraporttinsa. Raporttia on kommentoitu julkisuudessa vilkkaasti ja erityisesti siinä mainittua perintö- ja lahjaveron poistoehdotusta. Verojen poistaminenhan kuulostaa aina mukavalta uutiselta. Mutta tähänkin on ns. koira haudattuna.

Työryhmä nimittäin ehdottaa perintö- ja lahjaveron korvaamista luovutusvoiton verotuksella. Tämä on ns. Ruotsin malli, johon Ruotsi siirtyi perintö- ja lahjaverotuksesta luopuessaan. Vaihtoehdon etuna olisi toki se, että vero tulisi maksettavaksi vasta kun lahjana tai perintönä saatu omaisuus myydään eteenpäin. Nykymallin ongelmana on, että perintö- ja lahjavero tulee maksettavaksi jo perinnön tai lahjan saannin hetkellä. Jos kuitenkin perintönä tai lahjana on saatu omaisuutta, joka ei ole helposti muutettavissa rahaksi (esim. kesämökki, jota ei haluta myydä tai asunto alueella, jolla ei ole ostajia), perinnön- tai lahjansaaja joutuu rahoittamaan verojen maksun muilla varoillaan tai ottamalla lainaa. Näihin rahoitusongelmiin on kuitenkin ollut löydettävissä varsin käyttökelpoisia ratkaisuja esim. hyvin laaditun testamentin tai lahjakirjan avulla.

Siirtyminen perintö- ja lahjaverotuksesta luovutusvoiton verotukseen merkitsisi kuitenkin merkittävää verotaakan nousua. Nykyisin, luovutusvoitto verotetaan pääomatulona. Vero on 30% EUR 30.000,00 asti ja 34% sen ylimenevältä osalta. Perintövero puolestaan vaihtelee 7% ja 19% välillä lähiomaisten ja 19% ja 33% välillä muiden kuin lähiomaisten kohdalla. Lahjaveroprosentit puolestaan ovat 8% ja 17% lähiomaisten ja 19% ja 33% muiden kuin lähiomaisten ollessa saajina. On myös muistettava, että perintöveron kohdalla käytettävissä on myös erilaisia vähennyksiä (esim. EUR 90.000,00 puolisovähennys).

Esimerkki:

Veroluokkaan I kuuluva lähiomainen saa perintönä EUR 100.000,00. Perintövero tästä on EUR 8.700,00 ((100.000,00-60.000,000) x 13% + 3.500,00).

Samainen henkilö luovuttaa omaisuuttaan EUR 100.000,00 arvosta.

Luovutushinta on 100.000,00

Hankintameno-olettama 20% eli 20.000,00

Verotettava luovutusvoitto 80.000,00

Luovutusvoittovero tästä on EUR 26.000,00 ((30.000,00 x 30%) + (50,000.00 x 34%)

Lopullinen luovutusvoittoverolaskelma toki riippuu siitä, miten alkuperäinen luovutushinta lasketaan. Saattanee nimittäin olla, että luovutushinnaksi katsotaan alkuperäinen luovutushinta eikä suinkaan perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Yllä olevassa esimerkissä on käytetty 20% hankintameno-olettamaa (olettamana siis, että omaisuus on omistettu alle 10 vuotta).

Hallituksen on määrä jatkaa keskustelua tästä (ja 40 muusta raportissa mainitusta ehdotuksesta) 4. – 5. maaliskuuta 2025 pidettävässä seminaarissaan. Seuraamme joka tapauksessa tilannetta tarkkaan, jotta verorasitus asiakkaillemme jää mahdollisimman alhaiseksi ja muutoinkin edukkaaksi!

Uusia henkilöitä ensimmäiseen veroluokkaan

Verottaja on 12.2.2025 julkaissut uuden kannanoton, minkä myötä ensimmäiseen veroluokkaan perintö- ja lahjaverotuksessa katsotaan kuuluvan uusia henkilöitä. Nyt on siis hyvä aika miettiä, olisiko syytä päivittää testamenttia. Perintö- ja lahjaverohan on henkilökohtainen vero ja määrätään saadun omaisuuden suuruuden perusteella. Mitä useammalle saajalle perintö tai lahja siis jakautuu, sitä pienemmäksi kokonaisverorasitus jää.

Ensimmäistä veroluokkaa sovelletaan saannoissa, joissa:

  • Testamentin-/lahjansaajana on kuolleen aviopuolison rintaperillinen;
  • Testamentin-/lahjansaajana on entisen aviopuolison rintaperillinen;
  • testamentinsaajana on entisen aviopuolison rintaperillinen, ja entinen aviopuoliso on solminut uuden avioliiton;
  • lahjansaajana on entisen aviopuolison rintaperillinen, ja lahjanantaja tai lahjanantajan entinen aviopuoliso on solminut uuden avioliiton. 

Laissa mainitut ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat henkilöt:

  1. perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti.

Koko kannanotto on luettavissa täältä.